OHUT- JA PAKSUSUOLIAVANNELEIKATTUJEN OHJAUS : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Miettunen, Hanna (2013)
Miettunen, Hanna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302152341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302152341
Tiivistelmä
Suoliavanneleikattuja on Suomessa noin 5000 ja uusia leikkauksia tehdään vuosittain noin 700. Avanne on kirurgisin menetelmin tehty eritteiden ulostuloaukko. Suolenpää tuodaan vatsanpeitteiden läpi iholle ja eritteet kerääntyvät iholle teipattuun avannesidokseen, jota tyhjennetään ja vaihdetaan. Avanne voidaan tehdä suolen eri osiin tai virtsarakkoon. Tässä työssä käsitellään ohut- ja paksusuoliavanneleikattujen potilaiden ohjausta. Virtsa-avanteet on rajattu pois, koska näin on tehty useimmissa alkuperäistutkimuksissakin. Avanne voi olla väliaikainen tai pysyvä, joka tapauksessa se on suuri elämänmuutos ja vaatii huolellista ohjausta. Laadukkaan ohjauksen vaikutukset ovat terveyttä edistäviä, potilaat oppivat sairaudestaan, voimaantuvat ja ovat itseohjautuvia. Ohjaus voi vaikuttaa oleellisesti potilaiden ja heidän läheistensä leikkauksen jälkeiseen elämänlaatuun. Hyvällä ohjauksella myös ehkäistään komplikaatioita ja luodaan näin yhteiskunnallisia säästöjä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata ohut- ja paksusuoliavanneleikattujen potilaiden ohjausta ja siitä nousevia kehittämiskohteita. Tavoitteena on suoliavanneleikattujen potilaiden ohjauksesta aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella koota yhteen avanneohjauksen keskeisimmät kehittämiskohteet ja ehdotuksia siitä, miten avanneohjausta tulisi kehittää. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen kerättiin systemaattisella haulla EBSCO, Sciencedirect ja Medic tietokannoista. Aineistonanalyysiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan avanneohjauksessa on useita kehittämiskohteita. Avannepotilaan ja hänen omaisensa hoitoa ja ohjausta tulisi kehittää erityisesti kokonaisvaltaisempaan ja yksilöllisyyden huomioivaan suuntaan. Myös kirjallisia materiaaleja tulee kehittää niin, että niistä löytyy yksityiskohtaisia tietoja erilaisista leikkauksista omissa paketeissaan. Tutkimusten perusteella sairaanhoitajien koulutuksessa olisi tarve paneutua enemmän avannepotilaiden erityiskysymyksiin. Myös koulutusta avannepotilaan tiedon ja tuen tarpeiden tunnistamiseen sekä vuorovaikutukseen tarvitaan.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata ohut- ja paksusuoliavanneleikattujen potilaiden ohjausta ja siitä nousevia kehittämiskohteita. Tavoitteena on suoliavanneleikattujen potilaiden ohjauksesta aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella koota yhteen avanneohjauksen keskeisimmät kehittämiskohteet ja ehdotuksia siitä, miten avanneohjausta tulisi kehittää. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen kerättiin systemaattisella haulla EBSCO, Sciencedirect ja Medic tietokannoista. Aineistonanalyysiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan avanneohjauksessa on useita kehittämiskohteita. Avannepotilaan ja hänen omaisensa hoitoa ja ohjausta tulisi kehittää erityisesti kokonaisvaltaisempaan ja yksilöllisyyden huomioivaan suuntaan. Myös kirjallisia materiaaleja tulee kehittää niin, että niistä löytyy yksityiskohtaisia tietoja erilaisista leikkauksista omissa paketeissaan. Tutkimusten perusteella sairaanhoitajien koulutuksessa olisi tarve paneutua enemmän avannepotilaiden erityiskysymyksiin. Myös koulutusta avannepotilaan tiedon ja tuen tarpeiden tunnistamiseen sekä vuorovaikutukseen tarvitaan.