Kouluterveydenhoitajien henkinen hyvinvointi
Järvinen, Marjaana; Nurmi, Hanna-Leena (2012)
Järvinen, Marjaana
Nurmi, Hanna-Leena
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302132277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302132277
Tiivistelmä
Kouluterveydenhoitajien henkinen hyvinvointi on tärkeää oppilaiden auttamisen kannalta. On tärkeää työssä jaksamisen edistämiseksi tietää henkistä hyvinvointia erityisesti kuormittavat asiat sekä henkistä hyvinvointia ylläpitävät asiat. Opinnäy-tetyössä tutkittiin kuinka kouluterveydenhoitajat pitivät huolen omasta henkisestä hyvinvoinnistaan sekä jaksamisestaan. Tarkoituksena oli saada tietoa kouluter-veydenhoitajien henkisestä hyvinvoinnista. Tavoitteena oli saada kouluterveyden-hoitajien henkistä hyvinvointia parantumaan. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat neljä kouluterveydenhoitajaa, joilta kerättiin aineisto teemahaastattelujen avulla. Kerätty aineisto käsiteltiin käyttämällä sisällönanalyysia.
Kouluterveydenhoitajat kokivat henkisen hyvinvointinsa hyväksi. Heidän henkistä hyvinvointiaan kuormittivat eniten työn kiireisyys, nuorten ongelmat, yksin työsken-tely, heikko yhteistyö vanhempien kanssa, työn haastavuus sekä työasioiden miet-timinen työajan ulkopuolella. Työssä jaksamista ylläpitäviä ja edistäviä asioita oli-vat: hyvä työilmapiiri, positiivisen palautteen saaminen, omaehtoinen työskentely, työn mielekkyys ja töistä irrottautuminen esimerkiksi oman perheen avulla.
Omaehtoinen työskentely edisti kouluterveydenhoitajien työssä jaksamista. He kokivat positiivisena sen, että pystyivät itse suunnittelemaan työnsä ja työnsä aika-taulutuksen. Hyvän palautteen saaminen edisti kouluterveydenhoitajien työssä jaksamista. Haastattelujen avulla kouluterveydenhoitajat jäivät todennäköisesti miettimään keskusteltuja asioita, sekä he ehkä jopa alkoivat toimia paremmin hen-kisen hyvinvointinsa kannalta, niin työssä, kuin työajan ulkopuolellakin. Olisi tärke-ää, että tulevaisuudessa kouluterveydenhoitajien henkistä hyvinvointia kuormitta-via asioita saataisiin karsittua sekä henkistä hyvinvointia edistäviä asioita lisättyä. Edellä mainittujen asioiden toteuduttua voisivat myös työuupumuksista johtuvat väsymykset, stressit ja sairauslomat vähentyä.
Kouluterveydenhoitajat kokivat henkisen hyvinvointinsa hyväksi. Heidän henkistä hyvinvointiaan kuormittivat eniten työn kiireisyys, nuorten ongelmat, yksin työsken-tely, heikko yhteistyö vanhempien kanssa, työn haastavuus sekä työasioiden miet-timinen työajan ulkopuolella. Työssä jaksamista ylläpitäviä ja edistäviä asioita oli-vat: hyvä työilmapiiri, positiivisen palautteen saaminen, omaehtoinen työskentely, työn mielekkyys ja töistä irrottautuminen esimerkiksi oman perheen avulla.
Omaehtoinen työskentely edisti kouluterveydenhoitajien työssä jaksamista. He kokivat positiivisena sen, että pystyivät itse suunnittelemaan työnsä ja työnsä aika-taulutuksen. Hyvän palautteen saaminen edisti kouluterveydenhoitajien työssä jaksamista. Haastattelujen avulla kouluterveydenhoitajat jäivät todennäköisesti miettimään keskusteltuja asioita, sekä he ehkä jopa alkoivat toimia paremmin hen-kisen hyvinvointinsa kannalta, niin työssä, kuin työajan ulkopuolellakin. Olisi tärke-ää, että tulevaisuudessa kouluterveydenhoitajien henkistä hyvinvointia kuormitta-via asioita saataisiin karsittua sekä henkistä hyvinvointia edistäviä asioita lisättyä. Edellä mainittujen asioiden toteuduttua voisivat myös työuupumuksista johtuvat väsymykset, stressit ja sairauslomat vähentyä.