Suositeltavat käytänteet - Trakeostomoidun potilaan hoito vuodeosastolla
Paavola, Elina; Syrjänen, Heini (2013)
Paavola, Elina
Syrjänen, Heini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301281792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301281792
Tiivistelmä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Hyks- sairaanhoitoalueen Operatiivisen tulosyksikön ja Laurea- ammattikorkeakoulun Tikkurilan toimipiste ovat perustaneet laadunkehittämishankkeen vuosille 2007- 2012. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää hoitohenkilökunnan ammattitaitoa sekä luoda yhteneviä, näyttöön perustuvia käytänteitä potilaan hoidon turvaamiseksi.
Vuonna 2009 hankkeessa valmistui suositeltavat käytänteet perkutaanisen trakeostomian hoitoon Töölön sairaalan teho- ja tehovalvontaosastoille. Perkutaanisella trakeostomialla tarkoitetaan henkitorviavannetta, jossa viedään hengitysputki ihon läpi henkitorven toisesta tai kolmannesta rustovälistä. Trakeostomia on keinoilmatie, joka usein valitaan hengityslaitehoidon pitkittyessä ja intubaation ollessa vaikea tai mahdoton vammaenergian kohdistuessa kasvojen alueelle. Trakeostomialla pyritään varmistamaan avoin ilmatie ja potilaan riittävä hapettuminen myös tilanteissa, joissa kaulanrangan alueen kasvain painaa ylähengitystiet tukkoon.
Tämä on jatko-opinnäytetyö, jossa selvitetään vuonna 2009 laadittujen suositeltavien käytänteiden toimivuutta ja soveltuvuutta Töölön sairaalan neurokirurgian vuodeosastoille kuusi ja seitsemän. Opinnäytetyön pohjana on hoitohenkilökunnalle suunnattu informoitu kysely, jonka vastausten- ja viimeisimmän tutkitun tiedon avulla on suositukset muokattu soveltuviksi vuodeosastoille. Tarkoituksena on parantaa hoidon laatua, henkilökunnan ammatillista osaamista sekä ehkäistä infektioiden syntyä tuomalla esiin oikeanlaisia työskentelytapoja. Kyselyn avulla on myös selvitetty suositeltavien käytänteiden käyttöä uuden työntekijän perehdytyksessä ja opiskelijoiden ohjauksessa.
Kyselyn kohdejoukko oli neurokirurgisten vuodeosastojen kuusi ja seitsemän vakituinen henkilökunta (N=48). Kyselyyn osallistui 88,5% joista sairaanhoitajia oli 68,2% ja lähi- tai perushoitajia 29,5%. Aineisto kerättiin standardoidusti ja käsiteltiin kvantitatiivisesti. Kyselylomakkeessa oli strukturoitujen monivalintakysymysten lisäksi avoimia kysymyksiä, joka tekee tutkimuksesta osittain myös kvalitatiivisen. Pää paino vastausten merkittävyydessä on kuitenkin strukturoitujen kysymysten vastauksilla, joten tutkimus on kvantitatiivinen jossa on kvalitatiivisia piirteitä.
Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisesti, vastaukset luokiteltiin ala- ja pääluokiksi. Kvantitatiivisten kysymysten vastaukset taulukoitiin ja havainnollistettiin prosentein. Tuloksena valmistui päivitetyt suositeltavat käytänteet joiden näkökulmiksi valittiin vastausten pohjalta trakeostomiakanyylin kiinnitys ja kuffinpaine, hengitysteiden imeminen ja kostutus, trakeostomiakanyylin juuren hoito, potilaan suunhoito sekä potilaan asento ja tarkkailu.
Vaikka suositeltavat käytänteet trakeostomoidun potilaan hoitoon on laadittu Töölön sairaalan neurokirurgisille vuodeosastoille, voisi niitä mahdollisesti hyödyntää muissakin yksiköissä sillä käytänteiden perusteluissa ei ole käytetty neurokirurgisen potilaan erityisvaatimuksia.
Vuonna 2009 hankkeessa valmistui suositeltavat käytänteet perkutaanisen trakeostomian hoitoon Töölön sairaalan teho- ja tehovalvontaosastoille. Perkutaanisella trakeostomialla tarkoitetaan henkitorviavannetta, jossa viedään hengitysputki ihon läpi henkitorven toisesta tai kolmannesta rustovälistä. Trakeostomia on keinoilmatie, joka usein valitaan hengityslaitehoidon pitkittyessä ja intubaation ollessa vaikea tai mahdoton vammaenergian kohdistuessa kasvojen alueelle. Trakeostomialla pyritään varmistamaan avoin ilmatie ja potilaan riittävä hapettuminen myös tilanteissa, joissa kaulanrangan alueen kasvain painaa ylähengitystiet tukkoon.
Tämä on jatko-opinnäytetyö, jossa selvitetään vuonna 2009 laadittujen suositeltavien käytänteiden toimivuutta ja soveltuvuutta Töölön sairaalan neurokirurgian vuodeosastoille kuusi ja seitsemän. Opinnäytetyön pohjana on hoitohenkilökunnalle suunnattu informoitu kysely, jonka vastausten- ja viimeisimmän tutkitun tiedon avulla on suositukset muokattu soveltuviksi vuodeosastoille. Tarkoituksena on parantaa hoidon laatua, henkilökunnan ammatillista osaamista sekä ehkäistä infektioiden syntyä tuomalla esiin oikeanlaisia työskentelytapoja. Kyselyn avulla on myös selvitetty suositeltavien käytänteiden käyttöä uuden työntekijän perehdytyksessä ja opiskelijoiden ohjauksessa.
Kyselyn kohdejoukko oli neurokirurgisten vuodeosastojen kuusi ja seitsemän vakituinen henkilökunta (N=48). Kyselyyn osallistui 88,5% joista sairaanhoitajia oli 68,2% ja lähi- tai perushoitajia 29,5%. Aineisto kerättiin standardoidusti ja käsiteltiin kvantitatiivisesti. Kyselylomakkeessa oli strukturoitujen monivalintakysymysten lisäksi avoimia kysymyksiä, joka tekee tutkimuksesta osittain myös kvalitatiivisen. Pää paino vastausten merkittävyydessä on kuitenkin strukturoitujen kysymysten vastauksilla, joten tutkimus on kvantitatiivinen jossa on kvalitatiivisia piirteitä.
Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisesti, vastaukset luokiteltiin ala- ja pääluokiksi. Kvantitatiivisten kysymysten vastaukset taulukoitiin ja havainnollistettiin prosentein. Tuloksena valmistui päivitetyt suositeltavat käytänteet joiden näkökulmiksi valittiin vastausten pohjalta trakeostomiakanyylin kiinnitys ja kuffinpaine, hengitysteiden imeminen ja kostutus, trakeostomiakanyylin juuren hoito, potilaan suunhoito sekä potilaan asento ja tarkkailu.
Vaikka suositeltavat käytänteet trakeostomoidun potilaan hoitoon on laadittu Töölön sairaalan neurokirurgisille vuodeosastoille, voisi niitä mahdollisesti hyödyntää muissakin yksiköissä sillä käytänteiden perusteluissa ei ole käytetty neurokirurgisen potilaan erityisvaatimuksia.