Vastasyntyneiden lasten säteilyaltistuksen optimointi keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa : Fantomitutkimus
Sergejeff, Jenna; Takalo, Niina (2013)
Sergejeff, Jenna
Takalo, Niina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301201559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301201559
Tiivistelmä
Lasten yleisin röntgentutkimus vuonna 2008 on ollut keuhkojen natiivitutkimus, joista 80 % on tehty 0-1 -vuotiaille lapsille. Lasten säteilyherkkyyden ja pidemmän odotettavissa olevan elinajan vuoksi, lapsuudessa saatu säteilyaltistus aiheuttaa suuremman riskin sairastua syöpään kuin vastaava altistus aikuisiällä. Kun säteilyaltistusten määrä lisääntyy, lapsen todennäköisyys sairastua syöpään kasvaa. Tämän vuoksi kaikki tarpeelliset tutkimukset tulee huolellisesti optimoida ja tarpeettomia tutkimuksia ei tule tehdä.
Työmme tarkoituksena oli ennalta valittuja kuvausarvoja ja -parametreja muuttamalla tutkia vastasyntyneiden keuhkotutkimuksen säteilyaltistuksen optimointia, sekä kuvan laatua digitaalisessa kuvantamisessa. Tavoitteenamme oli todentaa aikaisempaa tietoa optimoinnista, ja luoda uusia mahdollisuuksia tuottaa vastasyntyneiden keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa riittävän hyvää kuvan laatua, yhä pienemmällä säteilyaltistuksella.
Opinnäytetyömme on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön röntgenharjoitusluokassa. Tutkimus suoritettiin Philips Digital Diagnost natiivikuvauslaitteistolla taulukuvailmaisin- ja kuvalevyjärjestelmällä. Käytimme potilasvasteena Säteilyturvakeskuksen Atom Pediatric fantomia. Havainnoimme valittujen muuttujien (putkijännite, putkivirta, lisäsuodatus) vaikutusta säteilyaltistukseen, sekä kuvan laatuun keuhkojen röntgentutkimuksen AP -projektiossa. Säteilyaltistuksen tarkkailussa käytettiin annoksen ja pinta-alan tulon annossuuretta (DAP), ja kuvan laadun tarkkailu tapahtui määritettyjen kriteerien mukaisesti. Tutkimuksessa vertailukohteena oli Säteilyturvakeskuksen vastasyntyneiden AP -projektion säteilyannos ja kuvan laatu. Aineisto dokumentoitiin kirjallisesti, sekä Microsoft Excel -taulukkoon. Lisäksi vertailimme PCXMC -annoslaskentaohjelman avulla, kahden eri projektiosuunnan (AP vs. PA) vaikutusta säteilyherkkien elinten (rinnat, kilpirauhanen) ekvivalenttiannokseen.
Tulokset osoittavat, että muuttamalla vastasyntyneiden keuhkokuvausprotokollan kuvausarvoja, säteilyannosta pystyttäisiin pienentämään säilyttäen kuvan laatu lähes samantasoisena kuin Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti suoritetussa tutkimuksessa. Taulukuvailmaisin- ja kuvalevyjärjestelmän välillä oli eroavaisuuksia, ja taulukuvailmaisinta käytettäessä saatiin pienemmällä säteilyannoksella parempi kuvan laatu kuin kuvalevyllä.
Jatkotutkimushaasteena esitämme kuvan laadun tarkemman tarkastelun tutkimuksessamme esille tulleilla kuvausparametreilla.
Työmme tarkoituksena oli ennalta valittuja kuvausarvoja ja -parametreja muuttamalla tutkia vastasyntyneiden keuhkotutkimuksen säteilyaltistuksen optimointia, sekä kuvan laatua digitaalisessa kuvantamisessa. Tavoitteenamme oli todentaa aikaisempaa tietoa optimoinnista, ja luoda uusia mahdollisuuksia tuottaa vastasyntyneiden keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa riittävän hyvää kuvan laatua, yhä pienemmällä säteilyaltistuksella.
Opinnäytetyömme on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön röntgenharjoitusluokassa. Tutkimus suoritettiin Philips Digital Diagnost natiivikuvauslaitteistolla taulukuvailmaisin- ja kuvalevyjärjestelmällä. Käytimme potilasvasteena Säteilyturvakeskuksen Atom Pediatric fantomia. Havainnoimme valittujen muuttujien (putkijännite, putkivirta, lisäsuodatus) vaikutusta säteilyaltistukseen, sekä kuvan laatuun keuhkojen röntgentutkimuksen AP -projektiossa. Säteilyaltistuksen tarkkailussa käytettiin annoksen ja pinta-alan tulon annossuuretta (DAP), ja kuvan laadun tarkkailu tapahtui määritettyjen kriteerien mukaisesti. Tutkimuksessa vertailukohteena oli Säteilyturvakeskuksen vastasyntyneiden AP -projektion säteilyannos ja kuvan laatu. Aineisto dokumentoitiin kirjallisesti, sekä Microsoft Excel -taulukkoon. Lisäksi vertailimme PCXMC -annoslaskentaohjelman avulla, kahden eri projektiosuunnan (AP vs. PA) vaikutusta säteilyherkkien elinten (rinnat, kilpirauhanen) ekvivalenttiannokseen.
Tulokset osoittavat, että muuttamalla vastasyntyneiden keuhkokuvausprotokollan kuvausarvoja, säteilyannosta pystyttäisiin pienentämään säilyttäen kuvan laatu lähes samantasoisena kuin Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti suoritetussa tutkimuksessa. Taulukuvailmaisin- ja kuvalevyjärjestelmän välillä oli eroavaisuuksia, ja taulukuvailmaisinta käytettäessä saatiin pienemmällä säteilyannoksella parempi kuvan laatu kuin kuvalevyllä.
Jatkotutkimushaasteena esitämme kuvan laadun tarkemman tarkastelun tutkimuksessamme esille tulleilla kuvausparametreilla.