Hiljainen raportointi kirurgisella vuodeosastolla
Lämsä, Johanna; Ahola, Susanna (2013)
Lämsä, Johanna
Ahola, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301081158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301081158
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sähköisen kirjaamisen vaikutusta hiljaiseen raportointiin uuden työntekijän tai keikkatyöntekijän näkökulmasta kirurgisella vuodeosastolla. Projektin taustaa tutkittiin kolmen avainsanan avulla: sähköinen kirjaaminen, suullinen ja hiljainen raportointi. Tavoitteena oli selkeyttää sähköistä kirjaamista ja hiljaista raportointia selvittämällä sairaanhoitajien kokemuksia ja kehitysehdotuksia.
Opinnäytetyö oli Peijaksen sairaalan kirurgisen vuodeosaston kehittämishanke. Tutkimusmenetelmänä projektissa käytettiin laadullista tutkimusta ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Projekti toteutettiin haastattelemalla neljää K1- osaston sairaanhoitajaa, jotka olivat aloittaneet äskettäin tai työskentelivät keikkatyöntekijöinä. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua.
Haastattelujen pohjalta selvisi, että hiljainen raportointi koettiin pääosin myönteisenä asiana. Positiivisina puolina kerrottiin, että potilasjärjestelmästä löytyy kaikki tiedot potilaasta ja tiedot sekä kirjaukset pystyy lukemaan omassa rauhassa. Negatiivisiksi puoliksi koettiin sähköisen potilasjärjestelmän hajanaisuus ja yhtenäisten kirjausohjeiden puute. Yksi haastateltavista muistutti, että potilasjärjestelmä ja hiljainen raportointi ovat kehittymässä olevia asioita ja niiden muodostuminen sujuvaksi kokonaisuudeksi ottaa aikansa. Hiljaisen raportoinnin kehittämisen kohteeksi nousi potilasjärjestelmä. Tulosten pohjalta tavoitteemme selkeyttää ja kehittää hiljaista raportointia täyttyivät, sillä haastateltavat antoivat selkeitä vastauksia ja suoria kehitysehdotuksia kysymyksiimme. Esimerkiksi sähköiseen potilasjärjestelmään toivottaisiin selkeyttä ja kirjaamisohjeiden tulisi olla yhtenäisemmät. Näin hiljainen raportointi olisi toimivampaa ja se helpottaisi kaikkien hoitajien lukemista ja kirjaamista.
Opinnäytetyön arvioinnissa huomioitiin tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus kirjalähteiden avulla. Arvioinnissa käytiin läpi opinnäytetyön tekijöiden omaa prosessin arviointia ja yhteistyötä sekä teemahaastattelun arviointia. Lisäksi arvioitiin haastattelun käytännön asioita, kuten haastattelupaikkaa, järjestelyjä ja yhteystyötä työelämän edustajien kanssa.
Opinnäytetyö oli Peijaksen sairaalan kirurgisen vuodeosaston kehittämishanke. Tutkimusmenetelmänä projektissa käytettiin laadullista tutkimusta ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Projekti toteutettiin haastattelemalla neljää K1- osaston sairaanhoitajaa, jotka olivat aloittaneet äskettäin tai työskentelivät keikkatyöntekijöinä. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua.
Haastattelujen pohjalta selvisi, että hiljainen raportointi koettiin pääosin myönteisenä asiana. Positiivisina puolina kerrottiin, että potilasjärjestelmästä löytyy kaikki tiedot potilaasta ja tiedot sekä kirjaukset pystyy lukemaan omassa rauhassa. Negatiivisiksi puoliksi koettiin sähköisen potilasjärjestelmän hajanaisuus ja yhtenäisten kirjausohjeiden puute. Yksi haastateltavista muistutti, että potilasjärjestelmä ja hiljainen raportointi ovat kehittymässä olevia asioita ja niiden muodostuminen sujuvaksi kokonaisuudeksi ottaa aikansa. Hiljaisen raportoinnin kehittämisen kohteeksi nousi potilasjärjestelmä. Tulosten pohjalta tavoitteemme selkeyttää ja kehittää hiljaista raportointia täyttyivät, sillä haastateltavat antoivat selkeitä vastauksia ja suoria kehitysehdotuksia kysymyksiimme. Esimerkiksi sähköiseen potilasjärjestelmään toivottaisiin selkeyttä ja kirjaamisohjeiden tulisi olla yhtenäisemmät. Näin hiljainen raportointi olisi toimivampaa ja se helpottaisi kaikkien hoitajien lukemista ja kirjaamista.
Opinnäytetyön arvioinnissa huomioitiin tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus kirjalähteiden avulla. Arvioinnissa käytiin läpi opinnäytetyön tekijöiden omaa prosessin arviointia ja yhteistyötä sekä teemahaastattelun arviointia. Lisäksi arvioitiin haastattelun käytännön asioita, kuten haastattelupaikkaa, järjestelyjä ja yhteystyötä työelämän edustajien kanssa.