Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Hotellin kerroshoitajien työn kuormittavuus ja ergonomia
Petäjäsuo, Jani; Retsä, Olari (2013)
Petäjäsuo, Jani
Retsä, Olari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301071116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301071116
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hotellin kerroshoitajien työn fyysistä kuormittavuutta sekä työergonomiaa huonesiivouksessa. Fyysistä kuormittavuutta mitattiin sekä koko työpäivän että työvaiheittain yhden huoneen siivouksen osalta. Kerroshoitajien työtahti on lisääntynyt ja suurin sairaspoissaolojen syy on tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet, joista yksi yleisimmistä on alaselkäkipu. Tämän johdosta pyrimme selvittämään työn yleisen kuormittavuuden lisäksi, mikä voisi vaikuttaa alaselkäkivun syntymiseen kerroshoitajan työssä. Opinnäytetyö kuuluu Työhyvinvointi ihmisen itsenäisen toiminnan edistäjänä -hankkeeseen ja se toteutettiin Helsingin Sokos Hotel Vaakuna-hotellin ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan kerroshoitajaa, jotka jaettiin alaselkäkipuisten ja ei oireisten ryhmiin taustatietojen ja kipukyselyjen perusteella. Alaselkäkipuisten ryhmässä oli viisi henkilöä ja ei oireisten ryhmässä kolme. Ryhmien välisiä eroja alaselkä- ja takareisilihasten aktivaation osalta mitattiin elektromyografian (EMG) avulla. Muina mittareina käytettiin Polar RS400 -sykemittaria, jonka avulla mitattiin sykkeen lisäksi Polar OwnIndex-kuntotaso. SenseWear® Armband-mittarilla mitattiin kerroshoitajan työn fyysistä kuormittavuutta. Työergonomiaa kartoitimme videoanalyysillä OWAS-ohjelmaa hyödyntäen. Työterveyslaitoksen rasittuneisuusmittarilla selvitettiin koettua fyysistä kuormittumista kehon eri osissa.
Tutkimushenkilöiden keski-ikä oli 37,3 vuotta ja kaikki heistä olivat normaalivartaloisia naisia. Osallistujien kuntotaso oli keskimäärin hyvä. Kirjallisuuden mukaan siivoustyön kuormittavuus on 2,5 - 4,5 MET. Omien mittaustemme mukaan koko työpäivän MET-keskiarvo oli 5,3 MET ja työpäivän suhteellisen kuormittavuuden keskiarvo oli 44 %. Työpäivän (8h) aikana 30 - 40 % rajan ylityksen jälkeen ylikuormittuminen on todennäköistä. Työergonomian videoanalyysin perusteella korostui liiallinen selän kumara ja kiertynyt asento. Huonesiivouksessa kuormittavinta työvaihetta ei omien mittaustemme mukaan pystytä selkeästi erottamaan. EMG-mittauksissa selvisi, että selkäoireisten ryhmässä takareiden aktivaatiotaso oli hieman alentunut (kolme prosenttiyksikköä) verrattuna ei oireisten ryhmään.
Tutkimushenkilöiden joukossa oli erinomaisen kuntotason omaavia kerroshoitajia, mutta silti työn suhteellisen kuormittavuuden riskirajat ylittyivät. Työergonomia-analyysin perusteella ergonomiatiedon hyödyntämistä huonesiivouksessa tulisi tehostaa ja työympäristön kehittämiseen ergonomisesta näkökulmasta tulisi kiinnittää huomiota.
Jatkossa tulisi keskittää huomiota siihen, miten kerroshoitajia saataisiin parhaiten kannustettua ylläpitämään fyysistä kuntoaan. Pelkkä hyvä kunto ei kuitenkaan välttämättä riitä kompensoimaan työn korkeaa kuormitusta eli työn intensiteettiin tulisi myös kiinnittää huomiota. Sykeanalyysiä olisi hyödyllistä laajentaa koko työpäivän kattavaksi mittaukseksi. EMG-mittausten osalta voisi olla hyödyllistä keskittyä esimerkiksi lihasten aktivoitumisjärjestyksiin, jolloin tuloksia voitaisiin paremmin vertailla jo aiemmin tutkittuun tietoon.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan kerroshoitajaa, jotka jaettiin alaselkäkipuisten ja ei oireisten ryhmiin taustatietojen ja kipukyselyjen perusteella. Alaselkäkipuisten ryhmässä oli viisi henkilöä ja ei oireisten ryhmässä kolme. Ryhmien välisiä eroja alaselkä- ja takareisilihasten aktivaation osalta mitattiin elektromyografian (EMG) avulla. Muina mittareina käytettiin Polar RS400 -sykemittaria, jonka avulla mitattiin sykkeen lisäksi Polar OwnIndex-kuntotaso. SenseWear® Armband-mittarilla mitattiin kerroshoitajan työn fyysistä kuormittavuutta. Työergonomiaa kartoitimme videoanalyysillä OWAS-ohjelmaa hyödyntäen. Työterveyslaitoksen rasittuneisuusmittarilla selvitettiin koettua fyysistä kuormittumista kehon eri osissa.
Tutkimushenkilöiden keski-ikä oli 37,3 vuotta ja kaikki heistä olivat normaalivartaloisia naisia. Osallistujien kuntotaso oli keskimäärin hyvä. Kirjallisuuden mukaan siivoustyön kuormittavuus on 2,5 - 4,5 MET. Omien mittaustemme mukaan koko työpäivän MET-keskiarvo oli 5,3 MET ja työpäivän suhteellisen kuormittavuuden keskiarvo oli 44 %. Työpäivän (8h) aikana 30 - 40 % rajan ylityksen jälkeen ylikuormittuminen on todennäköistä. Työergonomian videoanalyysin perusteella korostui liiallinen selän kumara ja kiertynyt asento. Huonesiivouksessa kuormittavinta työvaihetta ei omien mittaustemme mukaan pystytä selkeästi erottamaan. EMG-mittauksissa selvisi, että selkäoireisten ryhmässä takareiden aktivaatiotaso oli hieman alentunut (kolme prosenttiyksikköä) verrattuna ei oireisten ryhmään.
Tutkimushenkilöiden joukossa oli erinomaisen kuntotason omaavia kerroshoitajia, mutta silti työn suhteellisen kuormittavuuden riskirajat ylittyivät. Työergonomia-analyysin perusteella ergonomiatiedon hyödyntämistä huonesiivouksessa tulisi tehostaa ja työympäristön kehittämiseen ergonomisesta näkökulmasta tulisi kiinnittää huomiota.
Jatkossa tulisi keskittää huomiota siihen, miten kerroshoitajia saataisiin parhaiten kannustettua ylläpitämään fyysistä kuntoaan. Pelkkä hyvä kunto ei kuitenkaan välttämättä riitä kompensoimaan työn korkeaa kuormitusta eli työn intensiteettiin tulisi myös kiinnittää huomiota. Sykeanalyysiä olisi hyödyllistä laajentaa koko työpäivän kattavaksi mittaukseksi. EMG-mittausten osalta voisi olla hyödyllistä keskittyä esimerkiksi lihasten aktivoitumisjärjestyksiin, jolloin tuloksia voitaisiin paremmin vertailla jo aiemmin tutkittuun tietoon.