Sissit kiertämään! : Toimintamalli sisäisten kiertävien sijaisten käyttöönottoa varten Jorvin lastentautien vastuualueella
Lamppu, Siru (2013)
Lamppu, Siru
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301051077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301051077
Tiivistelmä
Onnistunut henkilöstöresurssointi on jokaisen organisaation tärkeimpiä menestystekijöitä, joka mahdollistaa tehokkaan ja laadultaan korkeatasoisen toiminnan, ja lisää henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstöresurssoinnin tärkeys näkyy valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön pitkän tähtäimen tavoitteina sekä paikallistasolla muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategiassa. Tulevaisuudessa osaavasta henkilöstöstä tullaan kilpailemaan entistä enemmän. Organisaatioille on siksi tärkeää saada hyvät työntekijät sitoutumaan ja voimaan hyvin.
Sairaaloissa tarvitaan joustavia henkilöstöratkaisuja sekä nopeasti muuttuvien tilanteiden että kausittain esiintyvän vaihtelun vuoksi. Tällaisia ratkaisuja ovat niin sanotut varahenkilöjärjestelmät. Varahenkilö tai sisäinen sijainen on sijaistamassa muiden työntekijöiden äkillisistä poissaoloista johtuvaa henkilöstövajausta joko yhden tai useamman yksikön alueella. HUS:lla on ollut pysyväisohje sisäisten sijaisten käytöstä vuodesta 2000 lähtien.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sisäisten sijaisjärjestelmien hyviä käytäntöjä Hyvinkään, Peijaksen sekä Lasten- ja Nuortensairaalassa ja vertailla näitä käytäntöjä Jorvin sairaalan lastentautien vastuualueella ilmeneviin odotuksiin, tarpeisiin ja huoliin koskien suunnitelmissa olevaa sisäistä sijaisjärjestelmää. Tavoitteena oli tämän vertailun pohjalta kehittää toimintamalli sisäisten kiertävien sijaisten käytöstä Jorvin lastentautien vastuualueelle. Hyviä käytäntöjä selvitettiin esimiesten (n=5) teemahaastatteluilla ja odotuksia, tarpeita ja huolia kartoitettiin tulevaisuusmuistelulla (n=12), johon osallistui esimiehiä ja sisäisinä sijaisina toimivia henkilöitä. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2012 ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyö toteutettiin osana HUS:n sisäisen sijaisjärjestelmän kehittämishanketta.
Tulosten perusteella sisäiselle sijaisjärjestelmälle oli mahdollista muodostaa toimintamalli. Sen edellytyksenä on sujuva yhteistyö sijaisjärjestelmän piirissä olevien yksiköiden kesken. Toiminnasta on laadittu selkeät säännöt, joiden noudattamiseen on sitouduttu. Olennaista on, että työntekijät toimivat omana yksikkönään, jonka johdossa on esimies. Sijaisjärjestelmästä on tiedettävä kaikkialla organisaatiossa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sisäisten sijaisten hyvinvointiin.
Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään sisäisen sijaisjärjestelmän käyttöönotossa Jorvin lastentautien vastuualueella syksyllä 2013. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muualla HUS:ssa. Jatkossa voisi tutkia toimintamallin käyttöönoton suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä sen edelleenkehittämistä Jorvissa. Myös esimiesten ja sisäisten sijaisten kokemuksia käyttöönottoon liittyen olisi hyödyllistä tutkia, sillä se voisi helpottaa toiminnan suunnittelua muissa toimintaympäristöissä.
Sairaaloissa tarvitaan joustavia henkilöstöratkaisuja sekä nopeasti muuttuvien tilanteiden että kausittain esiintyvän vaihtelun vuoksi. Tällaisia ratkaisuja ovat niin sanotut varahenkilöjärjestelmät. Varahenkilö tai sisäinen sijainen on sijaistamassa muiden työntekijöiden äkillisistä poissaoloista johtuvaa henkilöstövajausta joko yhden tai useamman yksikön alueella. HUS:lla on ollut pysyväisohje sisäisten sijaisten käytöstä vuodesta 2000 lähtien.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sisäisten sijaisjärjestelmien hyviä käytäntöjä Hyvinkään, Peijaksen sekä Lasten- ja Nuortensairaalassa ja vertailla näitä käytäntöjä Jorvin sairaalan lastentautien vastuualueella ilmeneviin odotuksiin, tarpeisiin ja huoliin koskien suunnitelmissa olevaa sisäistä sijaisjärjestelmää. Tavoitteena oli tämän vertailun pohjalta kehittää toimintamalli sisäisten kiertävien sijaisten käytöstä Jorvin lastentautien vastuualueelle. Hyviä käytäntöjä selvitettiin esimiesten (n=5) teemahaastatteluilla ja odotuksia, tarpeita ja huolia kartoitettiin tulevaisuusmuistelulla (n=12), johon osallistui esimiehiä ja sisäisinä sijaisina toimivia henkilöitä. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2012 ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyö toteutettiin osana HUS:n sisäisen sijaisjärjestelmän kehittämishanketta.
Tulosten perusteella sisäiselle sijaisjärjestelmälle oli mahdollista muodostaa toimintamalli. Sen edellytyksenä on sujuva yhteistyö sijaisjärjestelmän piirissä olevien yksiköiden kesken. Toiminnasta on laadittu selkeät säännöt, joiden noudattamiseen on sitouduttu. Olennaista on, että työntekijät toimivat omana yksikkönään, jonka johdossa on esimies. Sijaisjärjestelmästä on tiedettävä kaikkialla organisaatiossa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sisäisten sijaisten hyvinvointiin.
Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään sisäisen sijaisjärjestelmän käyttöönotossa Jorvin lastentautien vastuualueella syksyllä 2013. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muualla HUS:ssa. Jatkossa voisi tutkia toimintamallin käyttöönoton suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä sen edelleenkehittämistä Jorvissa. Myös esimiesten ja sisäisten sijaisten kokemuksia käyttöönottoon liittyen olisi hyödyllistä tutkia, sillä se voisi helpottaa toiminnan suunnittelua muissa toimintaympäristöissä.