Innovaatiojohtaminen julkisella sektorilla Case: Opetus- ja koulutoimi Länsi-Uudellamaalla
Ahilampi, Anniina (2012)
Ahilampi, Anniina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301041046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301041046
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia innovaatiojohtamisen tilaa julkisella sektorilla. Erityisesti tavoitteena oli selvittää, mitä innovaatiot julkisen sektorin organisaatioissa ovat, mistä ja miten innovaatiot saavat alkunsa sekä miten innovaatiot kehittyvät. Lisäksi tutkimuksesta selvitettiin, mitä hyötyä innovaatiotoiminnasta julkisella sektorilla on.
Opinnäytetyön tietoperusta jaettiin kahteen suurempaan aihealueeseen. Viitekehys rakentui innovaatiotoiminnan ja julkisen sektorin johtamisen osa-alueisiin. Tutkimus toteutettiin osana opintojaksoa laadullisena tutkimuksena, koska tarkoituksena oli saada tietoa nimenomaan innovaatioiden laadusta, ei määrästä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotta saatiin mahdollisimman tarkat vastaukset. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 16 opettajaa ja rehtoria Länsi-Uudenmaan alueella.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että innovaatiot ovat julkisella sektorilla hyvinkin pieniä ja arkisia asioita, joilla pyritään parantamaan jokapäiväistä työskentelyä. Mukana on myös suurempia kehitysaskeleita, kuten tietotekniikan uusimista, mutta valtaosaksi innovaatiot liittyvät esimerkiksi opetusjärjestelyihin. Innovaatiot saavat alkunsa kouluissa suurimmaksi osaksi omasta porukasta, oman koulun sisältä. Kahvipöytäkeskustelut tuntuivat olevan hyviä innovatiivisuuden luojia. Tämän lisäksi innovaatioita saatiin myös koulutuksista, ja lakimuutosten yhteydessä on yleensä tarpeen uusia toimintatapoja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilaat osallistuvat aktiivisesti koulutoiminnan kehittämiseen, mutta vanhemmilta ei kehitysehdotuksia juuri koululle tule. Innovaatioiden kehittämistä tapahtui eniten koulun sisällä, esimerkiksi varta vasten perustetun kehittämistiimin toimesta. Johto suhtautui pääsääntöisesti innovaatiomyönteisesti kaikkeen innovaatiotoimintaan. Päällimmäisenä hyötynä tutkimukseen osallistuneet näkivät päivittäisten työtehtävien helpottamisen ja yleisen toiminnan kehittämisen.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että kouluissa tulisi kiinnittää huomiota yhteistyön kehittämiseen sekä oppilaiden vanhempien että toisten alueen koulujen kanssa. Tärkeää olisi saada vanhemmat keskustelemaan asioista. Tämän lisäksi henkilöstölle olisi tarpeen tehdä selväksi, ettei innovaatiopuheilla ole tarkoitus painostaa henkilöstöä mihinkään.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa selvittämällä, miten innovaatiotoiminnalla voitaisiin edistää työyhteisön motivoitumista ja hyvinvointia. Jatkotutkimusta laajennetaan koskemaan muutakin kaupungin henkilöstöä kuin vain opetustoimea. Uudessa tutkimuksessa voisi selvittää, miten innovaatiotoiminnalla voitaisiin lisätä innovaatiotoiminnan positiivisia vaikutuksia työssä jaksamiselle ja työn mielenkiinnon säilymiselle, minkälaisia innovaatioita tähän tarvittaisiin ja minkälaisia resursseja tai osaamista tarvitaan.
Opinnäytetyön tietoperusta jaettiin kahteen suurempaan aihealueeseen. Viitekehys rakentui innovaatiotoiminnan ja julkisen sektorin johtamisen osa-alueisiin. Tutkimus toteutettiin osana opintojaksoa laadullisena tutkimuksena, koska tarkoituksena oli saada tietoa nimenomaan innovaatioiden laadusta, ei määrästä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotta saatiin mahdollisimman tarkat vastaukset. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 16 opettajaa ja rehtoria Länsi-Uudenmaan alueella.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että innovaatiot ovat julkisella sektorilla hyvinkin pieniä ja arkisia asioita, joilla pyritään parantamaan jokapäiväistä työskentelyä. Mukana on myös suurempia kehitysaskeleita, kuten tietotekniikan uusimista, mutta valtaosaksi innovaatiot liittyvät esimerkiksi opetusjärjestelyihin. Innovaatiot saavat alkunsa kouluissa suurimmaksi osaksi omasta porukasta, oman koulun sisältä. Kahvipöytäkeskustelut tuntuivat olevan hyviä innovatiivisuuden luojia. Tämän lisäksi innovaatioita saatiin myös koulutuksista, ja lakimuutosten yhteydessä on yleensä tarpeen uusia toimintatapoja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilaat osallistuvat aktiivisesti koulutoiminnan kehittämiseen, mutta vanhemmilta ei kehitysehdotuksia juuri koululle tule. Innovaatioiden kehittämistä tapahtui eniten koulun sisällä, esimerkiksi varta vasten perustetun kehittämistiimin toimesta. Johto suhtautui pääsääntöisesti innovaatiomyönteisesti kaikkeen innovaatiotoimintaan. Päällimmäisenä hyötynä tutkimukseen osallistuneet näkivät päivittäisten työtehtävien helpottamisen ja yleisen toiminnan kehittämisen.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että kouluissa tulisi kiinnittää huomiota yhteistyön kehittämiseen sekä oppilaiden vanhempien että toisten alueen koulujen kanssa. Tärkeää olisi saada vanhemmat keskustelemaan asioista. Tämän lisäksi henkilöstölle olisi tarpeen tehdä selväksi, ettei innovaatiopuheilla ole tarkoitus painostaa henkilöstöä mihinkään.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa selvittämällä, miten innovaatiotoiminnalla voitaisiin edistää työyhteisön motivoitumista ja hyvinvointia. Jatkotutkimusta laajennetaan koskemaan muutakin kaupungin henkilöstöä kuin vain opetustoimea. Uudessa tutkimuksessa voisi selvittää, miten innovaatiotoiminnalla voitaisiin lisätä innovaatiotoiminnan positiivisia vaikutuksia työssä jaksamiselle ja työn mielenkiinnon säilymiselle, minkälaisia innovaatioita tähän tarvittaisiin ja minkälaisia resursseja tai osaamista tarvitaan.