Videohakemus rekrytoinnin välineenä
Venäläinen, Sandra (2012)
Venäläinen, Sandra
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301021026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301021026
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli kerätä toimeksiantajan käyttämän videohakupalvelun käyttäjäkokemuksia ja mielipiteitä palvelusta. Niiden ja teoriatiedon avulla oli tarkoitus pohtia, onko videoinnin käyttämi-nen rekrytointiprosessissa hyödyllistä ja miten sitä voisi kehittää. Työn teoriaosuudessa käsitellään rekrytointiprosessin vaiheita ja rekrytointikanavia, internetrekrytointia sekä persoonan merkitystä rekrytoinnissa ja työyhteisöön sopeutumisessa.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2012 kvantitatiivisena tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen avulla. Saatekirje ja linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 200:lle viimeisimmäksi videohakemuk-sen täyttäneelle työnhakijalle. Vastauksia saatiin 46. Kysely luotiin ja vastauksia analysoitiin Digi-um Enterprise –ohjelmalla.
Tutkimus osoitti, että työnhakijat pitivät videohakupalvelua pääosin onnistuneena työnhaun väli-neenä. Tuloksista selvisi, että videohakemus oli vastaajille aivan uusi työkalu. Palvelu koettiin hy-väksi, koska sen avulla työnhakija pystyi tuomaan persoonaansa paremmin esille kuin kirjallisella hakemuksella, vaikkakaan sen ei ajateltu syrjäyttävän perinteistä haastattelutilannetta ensivaiku-telman luomisessa. Videon käytön toivottiin myös olevan vuorovaikutteisempaa, jottei työnantaja saisi yliotetta rekrytointiprosessissa. Hankalaa videohakemuksessa oli hyvälaatuisen videon aikaan-saaminen ja riskinä väärinymmärretyksi tuleminen.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2012 kvantitatiivisena tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen avulla. Saatekirje ja linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 200:lle viimeisimmäksi videohakemuk-sen täyttäneelle työnhakijalle. Vastauksia saatiin 46. Kysely luotiin ja vastauksia analysoitiin Digi-um Enterprise –ohjelmalla.
Tutkimus osoitti, että työnhakijat pitivät videohakupalvelua pääosin onnistuneena työnhaun väli-neenä. Tuloksista selvisi, että videohakemus oli vastaajille aivan uusi työkalu. Palvelu koettiin hy-väksi, koska sen avulla työnhakija pystyi tuomaan persoonaansa paremmin esille kuin kirjallisella hakemuksella, vaikkakaan sen ei ajateltu syrjäyttävän perinteistä haastattelutilannetta ensivaiku-telman luomisessa. Videon käytön toivottiin myös olevan vuorovaikutteisempaa, jottei työnantaja saisi yliotetta rekrytointiprosessissa. Hankalaa videohakemuksessa oli hyvälaatuisen videon aikaan-saaminen ja riskinä väärinymmärretyksi tuleminen.