UHRILÄHTÖISYYDEN ULOTTUVUUDET : Kolmannen sektorin näkökulmia ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja uhrilähtöisyydestä
Virtanen, Ada (2012)
Virtanen, Ada
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122620308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122620308
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa ihmiskaupan uhrien kanssa toimivilta kolmannen sektorin toimijoilta siitä, miten he kokevat toistaiseksi virallisesti määrittelemättä olevan ”uhrilähtöisyyden” tarkoittavan. Suomen ihmiskaupan vastainen toiminta perustuu kyseiselle periaatteelle, muttei sen sisältöä ole tarkemmin missään määritelty. Opinnäytetyössäni pyrin tarkastelemaan myös sitä, mitkä tekijät estävät uhrilähtöisyyden toteutumista, missä sen toteutumisessa on onnistuttu ja millä tekijöillä sen toteutumista parannettaisiin. Tällä kartoituksella palvellaan myös samanaikaisesti Sisäasiainministeriön ihmiskauppalakia valmistelevan hanketyöryhmän toimintaa, tuomalla kerätty tieto käytännön työstä esille erillislakityöryhmän huomioon otettavaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kaksivaiheisena tutkimuksena, jonka ensimmäinen osa käsitti laajan teemahaastattelun yhdelle Sisäasianministeriön erillislakihanketyöryhmässäkin edustavalle organisaatiolle, Pro-tukipiste ry:lle. Haastattelun pohjalta luotiin kyselylomake muille Ihmiskaupan vastaisen järjestöverkoston jäsenorganisaatioille, vastaamaan niin Sisäasianministeriön erillislakihanketyöryhmän asettamispäätöksen sisältöön kuin myös omiin tutkimuskysymyksiini.
Tutkimustulosten perusteella voidaan tiivistää ”uhrilähtöisyyden” käsitteen sisällöltään samankaltaiseksi kuin ”asiakaslähtöisyys”. Sen kuvataan olevan yksilöllisyyden arvostamista, asianajoa ja tiedonjakoa asiakkaan ehdoilla välttäen turhaa ”uhriuttamista” ja pyrkien saamaan rikosoikeudellisen prosessin painoarvo toissijaiseksi auttamistyössä. ”Uhrilähtöisyyden” toteutumisen esteinä ovat ensisijaisesti resurssien puute, niin aika-, henkilöstö, kuin taloudellisetkin resurssit. Toisaalta kuvattiin yhteisten käytäntöjen ja yleisen tiedon puutteen aiheuttavan uhrilähtöisyyden toteutumisesteitä. Parhaiten ”uhrilähtöisyyden” nähtiin toteutuvan auttamisjärjestelmän toiminnassa ja tiedonjaossa. Kuitenkin heikointa sen toteutuminen on auttamisjärjestelmän ottamis- ja poistamisvaiheessa.
Tämän tutkimuksen perusteella ”uhrilähtöisyyden” toteutumiseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia ja yhä edelleen yleisen tiedon lisäämistä ilmiöstä, sekä resurssien lisäämistä ihmiskaupan vastaiseen toimintaan.
Lisätutkimusideana olisi suositeltavaa lähestyä aihetta laajemmalta sektorilta ja käyttää tutkimuksessa apuna tarkempia tutkimusmenetelmiä, jotta ilmiö saataisiin kattavasti kartoitettua.
Opinnäytetyö toteutettiin kaksivaiheisena tutkimuksena, jonka ensimmäinen osa käsitti laajan teemahaastattelun yhdelle Sisäasianministeriön erillislakihanketyöryhmässäkin edustavalle organisaatiolle, Pro-tukipiste ry:lle. Haastattelun pohjalta luotiin kyselylomake muille Ihmiskaupan vastaisen järjestöverkoston jäsenorganisaatioille, vastaamaan niin Sisäasianministeriön erillislakihanketyöryhmän asettamispäätöksen sisältöön kuin myös omiin tutkimuskysymyksiini.
Tutkimustulosten perusteella voidaan tiivistää ”uhrilähtöisyyden” käsitteen sisällöltään samankaltaiseksi kuin ”asiakaslähtöisyys”. Sen kuvataan olevan yksilöllisyyden arvostamista, asianajoa ja tiedonjakoa asiakkaan ehdoilla välttäen turhaa ”uhriuttamista” ja pyrkien saamaan rikosoikeudellisen prosessin painoarvo toissijaiseksi auttamistyössä. ”Uhrilähtöisyyden” toteutumisen esteinä ovat ensisijaisesti resurssien puute, niin aika-, henkilöstö, kuin taloudellisetkin resurssit. Toisaalta kuvattiin yhteisten käytäntöjen ja yleisen tiedon puutteen aiheuttavan uhrilähtöisyyden toteutumisesteitä. Parhaiten ”uhrilähtöisyyden” nähtiin toteutuvan auttamisjärjestelmän toiminnassa ja tiedonjaossa. Kuitenkin heikointa sen toteutuminen on auttamisjärjestelmän ottamis- ja poistamisvaiheessa.
Tämän tutkimuksen perusteella ”uhrilähtöisyyden” toteutumiseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia ja yhä edelleen yleisen tiedon lisäämistä ilmiöstä, sekä resurssien lisäämistä ihmiskaupan vastaiseen toimintaan.
Lisätutkimusideana olisi suositeltavaa lähestyä aihetta laajemmalta sektorilta ja käyttää tutkimuksessa apuna tarkempia tutkimusmenetelmiä, jotta ilmiö saataisiin kattavasti kartoitettua.