Työhönvalmennus : Tukea työnantajalle
Siekkinen, Marjo (2012)
Siekkinen, Marjo
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122120275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122120275
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö sai alkunsa työskentelystäni Kiipulassa KoutsiHäme- projektin työhönvalmentajana. Projektin päättymisen lähetessä oli tärkeää selvittää, millaisena palveluna työssäoppimispaikkojen työnantajat olivat nähneet työhönvalmennuksen.
Työn tarkoituksena oli selvittää, kokivatko työnantajat työhönvalmennuk-sen tarpeellisena, olivatko he saaneet tarpeeksi ohjausta ja oliko se ollut oikea-aikaista. Tarkoituksena oli myös selvittää, oliko työnantajien mielestä ohjauksesta ollut hyötyä ja onko työhönvalmennus auttanut rekrytoinnissa ja muiden työllistämistä tukevien tukimuotojen tiedon saannissa. Kyselyn avulla haluttiin myös selvittää, oliko työnantajien mielestä yhteistyö toiminut ja millaisia asioita he haluaisivat työhönvalmennuksessa kehittää.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmene-telmää. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui aikaisemmista tutkimuksista sekä lähdekirjallisuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työttömyyttä, työhönvalmennusta sekä KoutsiHäme-projektia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla KoutsiHäme- projektin työhönvalmennusta saaneilta työnantajilta keväällä 2012. Kyse-lylomakkeita lähetettiin 128 kappaletta. Vastauksia saatiin sähköposti-kyselyllä ja puhelinkyselyllä yhteensä 56 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 43%. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Digium Enterprise-ohjelmalla. Tuloksia kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioin.
Kyselyn tulosten perusteella voitiin tehdä johtopäätös, että työnantajat ko-kevat työhönvalmennuksen tarpeellisena tukimuotona niin heille kuin opiskelijallekin. KoutsiHäme-projektin työhönvalmennuksessa ohjausta ja tukea on ollut riittävästi ja oikea-aikaisesti saatavilla. Selkeästi enemmän tukea ja ohjausta työnantajat olisivat tarvinneet rekrytoinnissa sekä muista tukimuodoista tiedottamisessa. Kehittämiskohteena koettiin ammatillisen ohjauksen monipuolistaminen. Lähes kaikki työnantajat olivat erittäin tyy-tyväisiä yhteistyöhön.
Työn tarkoituksena oli selvittää, kokivatko työnantajat työhönvalmennuk-sen tarpeellisena, olivatko he saaneet tarpeeksi ohjausta ja oliko se ollut oikea-aikaista. Tarkoituksena oli myös selvittää, oliko työnantajien mielestä ohjauksesta ollut hyötyä ja onko työhönvalmennus auttanut rekrytoinnissa ja muiden työllistämistä tukevien tukimuotojen tiedon saannissa. Kyselyn avulla haluttiin myös selvittää, oliko työnantajien mielestä yhteistyö toiminut ja millaisia asioita he haluaisivat työhönvalmennuksessa kehittää.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmene-telmää. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui aikaisemmista tutkimuksista sekä lähdekirjallisuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työttömyyttä, työhönvalmennusta sekä KoutsiHäme-projektia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla KoutsiHäme- projektin työhönvalmennusta saaneilta työnantajilta keväällä 2012. Kyse-lylomakkeita lähetettiin 128 kappaletta. Vastauksia saatiin sähköposti-kyselyllä ja puhelinkyselyllä yhteensä 56 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 43%. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Digium Enterprise-ohjelmalla. Tuloksia kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioin.
Kyselyn tulosten perusteella voitiin tehdä johtopäätös, että työnantajat ko-kevat työhönvalmennuksen tarpeellisena tukimuotona niin heille kuin opiskelijallekin. KoutsiHäme-projektin työhönvalmennuksessa ohjausta ja tukea on ollut riittävästi ja oikea-aikaisesti saatavilla. Selkeästi enemmän tukea ja ohjausta työnantajat olisivat tarvinneet rekrytoinnissa sekä muista tukimuodoista tiedottamisessa. Kehittämiskohteena koettiin ammatillisen ohjauksen monipuolistaminen. Lähes kaikki työnantajat olivat erittäin tyy-tyväisiä yhteistyöhön.