Kansainvälistymisen strateginen suunnittelu pk-yrityksessä ja kansainvälistymispalveluiden kokonaisuus suunnittelun tukena Pohjois-Savossa
Tynkkynen, Anne (2012)
Tynkkynen, Anne
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122020239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122020239
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin pk-yrityksen kansainvälistymisen strategista suunnittelua ja kansainvälistymispalveluiden kokonaisuutta suunnittelun tukena. Opinnäytetyö tehtiin Savon Yrittäjät ry:n kansainvälistymisvaliokunnalle. Tutkimuksen lähtökohtana oli kansainvälistymisvaliokunnan päämäärä kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa aloittavien yritysten määrää ja tarve kartoittaa kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluiden kokonaisuutta ja roolia kansainvälistymisen aloittamisessa. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena selvitystutkimuksena, joka koostuu teoriaosasta ja empiriaosasta. Tutkimusmenetelminä käytettiin teoriatriangulaatiota sekä aineistotriangulaatiota.
Teoriaosan pääpaino oli tutkia pk-yrityksen kansainvälistymisen strategisen suunnittelun osa-alueita ja etenemistä. Empiriaosassa kartoitettiin kaikki kansainvälistymisen edistämisen ja tukemisen kannalta merkittävimmät organisaatiot. Empiriaosan organisaatioista suurin osa oli julkisia tai semi-julkisia.
Merkittävämpänä teorian ja empirian yhdistävänä tutkimustuloksena saatiin selville, että kansainvälistymispalveluiden sisältöä oli vaikea ymmärtää ilman kansainvälistymisen suunnittelun ja sen eri osa-alueiden ymmärtämistä. Maakunnallisista toimijoista palvelutarjonnan laajuuden perusteella merkittävimmät olivat ELY-keskus, Finpro ja Finnvera. Lisäksi alueellisilla kehittämisyhtiöillä voisi olla suurempi rooli tavoittaa myös muualla kuin Kuopiossa tai välittömässä läheisyydessä sijaitsevat yritykset, sillä aikaisempien tutkimusten perusteella yritykset toivoivat henkilökohtaisempaa palvelua. Maakuntaan tarvittaisiin myös enemmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yksityiset asiantuntijaorganisaatiot tulisi huomioida etenkin Venäjän kaupan osaamisen osalta.
Teoriaosan pääpaino oli tutkia pk-yrityksen kansainvälistymisen strategisen suunnittelun osa-alueita ja etenemistä. Empiriaosassa kartoitettiin kaikki kansainvälistymisen edistämisen ja tukemisen kannalta merkittävimmät organisaatiot. Empiriaosan organisaatioista suurin osa oli julkisia tai semi-julkisia.
Merkittävämpänä teorian ja empirian yhdistävänä tutkimustuloksena saatiin selville, että kansainvälistymispalveluiden sisältöä oli vaikea ymmärtää ilman kansainvälistymisen suunnittelun ja sen eri osa-alueiden ymmärtämistä. Maakunnallisista toimijoista palvelutarjonnan laajuuden perusteella merkittävimmät olivat ELY-keskus, Finpro ja Finnvera. Lisäksi alueellisilla kehittämisyhtiöillä voisi olla suurempi rooli tavoittaa myös muualla kuin Kuopiossa tai välittömässä läheisyydessä sijaitsevat yritykset, sillä aikaisempien tutkimusten perusteella yritykset toivoivat henkilökohtaisempaa palvelua. Maakuntaan tarvittaisiin myös enemmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yksityiset asiantuntijaorganisaatiot tulisi huomioida etenkin Venäjän kaupan osaamisen osalta.