HUOLELLINEN PEREHDYTYS AVAIN MENESTYKSEEN : Case Parempaa Oloa Päivään JKL Oy
Mäkinen, Ira (2012)
Mäkinen, Ira
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122020165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012122020165
Tiivistelmä
Perehdytys on tärkeässä roolissa uuden työntekijän aloittaessa työt. Toimeksiantajayritys on alle 10 hengen yritys, jonne on palkattu ensimmäiset työntekijät. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin työntekijöiden perehdytys on tähän mennessä onnistunut ja millä tavoin perehdytystä voisi vielä kehittää.
Teoriaosuudessa käsitellään perehdytystä ja työnopastusta sekä niiden merkitystä uuden työntekijän aloittaessa työt. Lisäksi teoriaosuudessa pyritään määrittelemään, mitä hyvä perehdytys pitää sisällään. Teoriaosuudessa tarkastellaan asioita myös työturvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joita varten haastateltiin kolmea yrityksen työntekijää sekä yhtä yrittäjää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella perehdytys on tähän asti onnistunut kohtuullisen hyvin. Perehdytyksen kesto, laajuus ja luonne olivat työntekijöiden mielestä riittäviä. Suurimpia ongelmakohtia olivat tiedon epäselvyys eri palvelujen sisällöissä. Lisäksi työntekijät kaipasivat yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Työnantajan mukaan perehdytyksen suurimpia haasteita ovat liikkuva työ sekä ajan puute. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla kehitettiin ratkaisuehdotuksia havaittuihin ongelmakohtiin ja pohdittiin, millaisia jatkotoimenpiteitä ne vaativat. Perehdytystä varten olisi hyvä luoda erillinen perehdytysopas ja perehdytyksen onnistumista olisi hyvä seurata jatkossakin. Työhön liittyvien tietojen tulee olla ajan tasalla ja asianosaisten saatavilla. Nykyään tiedon saatavuutta helpottaa
yrityksen sisäinen ohjelmisto.
Teoriaosuudessa käsitellään perehdytystä ja työnopastusta sekä niiden merkitystä uuden työntekijän aloittaessa työt. Lisäksi teoriaosuudessa pyritään määrittelemään, mitä hyvä perehdytys pitää sisällään. Teoriaosuudessa tarkastellaan asioita myös työturvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joita varten haastateltiin kolmea yrityksen työntekijää sekä yhtä yrittäjää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella perehdytys on tähän asti onnistunut kohtuullisen hyvin. Perehdytyksen kesto, laajuus ja luonne olivat työntekijöiden mielestä riittäviä. Suurimpia ongelmakohtia olivat tiedon epäselvyys eri palvelujen sisällöissä. Lisäksi työntekijät kaipasivat yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Työnantajan mukaan perehdytyksen suurimpia haasteita ovat liikkuva työ sekä ajan puute. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla kehitettiin ratkaisuehdotuksia havaittuihin ongelmakohtiin ja pohdittiin, millaisia jatkotoimenpiteitä ne vaativat. Perehdytystä varten olisi hyvä luoda erillinen perehdytysopas ja perehdytyksen onnistumista olisi hyvä seurata jatkossakin. Työhön liittyvien tietojen tulee olla ajan tasalla ja asianosaisten saatavilla. Nykyään tiedon saatavuutta helpottaa
yrityksen sisäinen ohjelmisto.