Syvien keskivartalolihasten vastuskumiharjoittelun vaikutus dynaamiseen tasapainoon
Räisänen, Marko; Vaittinen, Timo (2012)
Räisänen, Marko
Vaittinen, Timo
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920011
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää seitsemän viikon mittaisen, syviin keskivartalolihaksiin kohdistuvan vastuskumiharjoittelun vaikutus tasapainoon. Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus ja toteutettu yhteistyössä JyväsLentiksen kanssa.
Tutkimukseemme osallistui JyväsLentiksen 97- vuonna syntyneiden tyttöjen lentopallojoukkue. Lopullisen tutkimusryhmän koko oli (N=9) eikä koeryhmässä esiintynyt katoa tutkimuksen aikana. Tutkimusjoukko valittiin vapaaehtoisuuden perusteella. Alku- ja loppumittaukset suoritettiin laboratorio-olosuhteissa. Tasapainoa mitattiin Star Excursion Balance- testistä modifioidulla Y-Balance testillä. Mittaustuloksista tarkasteltiin maksimaalista kurotusetäisyyttä alaraajapituuteen suhteutettuna (Composite Reach Score) sekä alaraajojen välisiä puolieroja. Tasapainon lisäksi mittaustuloksista kyetään arvioimaan alaraajavammariskiä.
Koeryhmä suoritti seitsemän viikkoa kestävän progressiivisen syviin keskivartalolihaksiin kohdistuvan vastuskumiharjoittelun. Harjoitteet suoritettiin kaksi kertaa viikossa valmentajan valvonnan alaisena ja kerran viikossa itsenäisesti. Lisäksi tutkimuksen toteuttajat kävivät valvomassa ja ohjaamassa harjoitteita kerran viikossa. Tutkittavat pitivät harjoittelupäiväkirjaa koko seitsemän viikon ajalta. Tulokset taulukoitiin analysoitavaksi Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Saaduista tuloksista vertailimme koeryhmän sisäistä muutosta alku- ja loppumittausten välillä.
Tässä tutkimuksessa käytetyllä syvien keskivartalolihasten vastuskumiharjoittelulla saatiin ristiriitaisia tuloksia. Joukkueen keskiarvollinen tasapainoa kuvaava Composite Reach Score- tulos oli heikentynyt, mutta alaraajojen väliset puolierot olivat kaventuneet. Kehittyneen tasapainon lisäksi jälkimmäinen tulos viittaa pienentyneeseen riskiin saada alaraajavamma. Pienen tutkimusjoukon takia tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimusta tarvitaan kyseisen harjoittelun pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi.
Tutkimukseemme osallistui JyväsLentiksen 97- vuonna syntyneiden tyttöjen lentopallojoukkue. Lopullisen tutkimusryhmän koko oli (N=9) eikä koeryhmässä esiintynyt katoa tutkimuksen aikana. Tutkimusjoukko valittiin vapaaehtoisuuden perusteella. Alku- ja loppumittaukset suoritettiin laboratorio-olosuhteissa. Tasapainoa mitattiin Star Excursion Balance- testistä modifioidulla Y-Balance testillä. Mittaustuloksista tarkasteltiin maksimaalista kurotusetäisyyttä alaraajapituuteen suhteutettuna (Composite Reach Score) sekä alaraajojen välisiä puolieroja. Tasapainon lisäksi mittaustuloksista kyetään arvioimaan alaraajavammariskiä.
Koeryhmä suoritti seitsemän viikkoa kestävän progressiivisen syviin keskivartalolihaksiin kohdistuvan vastuskumiharjoittelun. Harjoitteet suoritettiin kaksi kertaa viikossa valmentajan valvonnan alaisena ja kerran viikossa itsenäisesti. Lisäksi tutkimuksen toteuttajat kävivät valvomassa ja ohjaamassa harjoitteita kerran viikossa. Tutkittavat pitivät harjoittelupäiväkirjaa koko seitsemän viikon ajalta. Tulokset taulukoitiin analysoitavaksi Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Saaduista tuloksista vertailimme koeryhmän sisäistä muutosta alku- ja loppumittausten välillä.
Tässä tutkimuksessa käytetyllä syvien keskivartalolihasten vastuskumiharjoittelulla saatiin ristiriitaisia tuloksia. Joukkueen keskiarvollinen tasapainoa kuvaava Composite Reach Score- tulos oli heikentynyt, mutta alaraajojen väliset puolierot olivat kaventuneet. Kehittyneen tasapainon lisäksi jälkimmäinen tulos viittaa pienentyneeseen riskiin saada alaraajavamma. Pienen tutkimusjoukon takia tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimusta tarvitaan kyseisen harjoittelun pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi.