Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen tiedonkulku sairaan vastasyntyneen hoitotyössä
Jaatinen, Mari; Karilainen, Pinja; Itkonen, Outi (2012)
Jaatinen, Mari
Karilainen, Pinja
Itkonen, Outi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819930
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastasyntyneiden teho-osaston ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen lastenneuvoloiden välistä tiedonkulkua sairaan vastasyntyneen hoitotyössä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kyseisten yksiköiden sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien näkökulma tiedonkulusta. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää yksiköiden välisen tiedonkulun heikkoudet, vahvuudet, mahdollisuudet ja uhat sekä kehittää sairaan vastasyntyneen hoitotyötä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää, jolla saatiin monipuolista tietoa tiedonkulun laadusta.
Aiempaa tutkimustietoa kerättiin sairaan vastasyntyneen hoitotyöstä, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja tiedonkulusta terveydenhuollossa. Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä swot-analyysia. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajille lähetettiin saatekirjeen kanssa tyhjä swot-nelikenttälomake, jossa kysyttiin heidän näkemystään tiedonkulkuun liittyvistä vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Vastasyntyneiden teho-osastolle vietiin nelikenttälomakkeita ja palautuslaatikko. Tulokset litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Opinnäytetyön tuloksista tuli ilmi, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen tiedonkulkuun tarvitaan yhteisiä toimintamalleja. Yleiset hoito-ohjeet ja -käytännöt tulisi olla tietojärjestelmässä, johon myös perusterveydenhuollolla on oikeudet. Lisäksi Effica -viestien käyttöä tulisi lisätä. Sähköiseen tiedonkulkuun ei kuitenkaan luoteta sataprosenttisesti, minkä takia puhelimitse sekä kasvotusten tapahtuvaa tiedonvaihtoa pidettiin myös tärkeänä. Yksiköiden työntekijät toivovat tiiviimpää yhteistyötä ja tuntemusta toisen yksikön tekemästä työstä. Säännöllisesti järjestettävät tutustumiskäynnit vastasyntyneiden teho-osastolle, yhteiset koulutuspäivät, kotiutuspalaverit ja kotikäynnit ovat kaikki yhteistyötä edistäviä ja parantavat myös perheelle annettavan tiedon yhteneväisyyttä. Jatkossa voitaisiin kehittää vastasyntyneiden teho-osastolta kotiuttamiseen sopiva kirjaamisen malli sekä yhteiset toimintamallit vastasyntyneiden teho-osaston ja lastenneuvoloiden väliseen tiedonkulkuun ja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kyseisten yksiköiden sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien näkökulma tiedonkulusta. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää yksiköiden välisen tiedonkulun heikkoudet, vahvuudet, mahdollisuudet ja uhat sekä kehittää sairaan vastasyntyneen hoitotyötä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää, jolla saatiin monipuolista tietoa tiedonkulun laadusta.
Aiempaa tutkimustietoa kerättiin sairaan vastasyntyneen hoitotyöstä, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja tiedonkulusta terveydenhuollossa. Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä swot-analyysia. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajille lähetettiin saatekirjeen kanssa tyhjä swot-nelikenttälomake, jossa kysyttiin heidän näkemystään tiedonkulkuun liittyvistä vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Vastasyntyneiden teho-osastolle vietiin nelikenttälomakkeita ja palautuslaatikko. Tulokset litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.
Opinnäytetyön tuloksista tuli ilmi, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen tiedonkulkuun tarvitaan yhteisiä toimintamalleja. Yleiset hoito-ohjeet ja -käytännöt tulisi olla tietojärjestelmässä, johon myös perusterveydenhuollolla on oikeudet. Lisäksi Effica -viestien käyttöä tulisi lisätä. Sähköiseen tiedonkulkuun ei kuitenkaan luoteta sataprosenttisesti, minkä takia puhelimitse sekä kasvotusten tapahtuvaa tiedonvaihtoa pidettiin myös tärkeänä. Yksiköiden työntekijät toivovat tiiviimpää yhteistyötä ja tuntemusta toisen yksikön tekemästä työstä. Säännöllisesti järjestettävät tutustumiskäynnit vastasyntyneiden teho-osastolle, yhteiset koulutuspäivät, kotiutuspalaverit ja kotikäynnit ovat kaikki yhteistyötä edistäviä ja parantavat myös perheelle annettavan tiedon yhteneväisyyttä. Jatkossa voitaisiin kehittää vastasyntyneiden teho-osastolta kotiuttamiseen sopiva kirjaamisen malli sekä yhteiset toimintamallit vastasyntyneiden teho-osaston ja lastenneuvoloiden väliseen tiedonkulkuun ja moniammatilliseen yhteistyöhön.