MASENTUNUT TYÖNTEKIJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA
Koivula, Susanna (2012)
Koivula, Susanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719730
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten ja missä vaiheessa masennus havaittiin työterveyshuollossa. Lisäksi haluttiin kartoittaa millaisia ammatillisen - ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja tai muita palveluja masentunut työntekijä sai masennuksen eri vaiheissa työterveyshuollosta. Tutkimuksen mukaan on mahdollista kehittää toimintakäytäntöjä työterveyshuollossa niin, että masennus voidaan havaita aiemmin. Lisäksi tutkimuksen mukaan työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutusta tarjoavien yhteistyötahojen ja työpaikan yhteistyön avulla masennusta sairastava työntekijä voi päästä takaisin työelämään omien voimavarojensa mukaisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena erään Satakunnan suuren työterveyshuollon asiakkaille, jotka ovat olleet masennuksen vuoksi sairauslomalla viimeisen viiden vuoden aikana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet toimitettiin työterveyshuollon yhteyshenkilölle, joka huolehti niiden lähettämisestä vastaajille. Kyselylomakkeet palautuivat vastaavalle työterveyshoitajalle. Kyselylomakkeita jaettiin 71 kappaletta, vastauksia saatiin 33. Vastausprosentti oli 54 %.
Kyselyyn vastaajista nuorimmat olivat 25-vuotiaita ja vanhimmat yli 56-vuotiaita. Kaikki vastaajat olivat vakituisessa työsuhteessa. Vastausten perusteella selvisi, että suurin osa vastaajista kaipasi työterveyshuollon tukea ja palveluja masennuksen eri vaiheissa. Tukea ja palveluja saatiin myös muiden palveluntuottajien tahojen kautta. Työntekijät ottivat harvoin itse yhteyttä työterveyshuoltoon masennuksen eri vaiheissa.
Työterveyshuollolla tulee olla työkyvyn tuen koordinointivastuu, vaikka sairauslomalla olevan masentuneen työntekijän kuntoutus on aloitettu muun palveluntuottajan kautta. Työterveyshuollon tulee tietää hoitosuunnitelmat ja hoidon vaikuttavuus, jotta se voisi mahdollistaa yhdessä esimiesten kanssa työhönpaluun oikea-aikaisuuden ja ehdottaa tarvittavia muutoksia työssä. Suurin osa vastaajista koki työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyön liian vähäiseksi työhönpaluun yhteydessä. Vastaajien mukaan työterveyshuollosta saatu tuki ja palvelut koettiin tärkeiksi masennuksen kaikissa eri vaiheissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena erään Satakunnan suuren työterveyshuollon asiakkaille, jotka ovat olleet masennuksen vuoksi sairauslomalla viimeisen viiden vuoden aikana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet toimitettiin työterveyshuollon yhteyshenkilölle, joka huolehti niiden lähettämisestä vastaajille. Kyselylomakkeet palautuivat vastaavalle työterveyshoitajalle. Kyselylomakkeita jaettiin 71 kappaletta, vastauksia saatiin 33. Vastausprosentti oli 54 %.
Kyselyyn vastaajista nuorimmat olivat 25-vuotiaita ja vanhimmat yli 56-vuotiaita. Kaikki vastaajat olivat vakituisessa työsuhteessa. Vastausten perusteella selvisi, että suurin osa vastaajista kaipasi työterveyshuollon tukea ja palveluja masennuksen eri vaiheissa. Tukea ja palveluja saatiin myös muiden palveluntuottajien tahojen kautta. Työntekijät ottivat harvoin itse yhteyttä työterveyshuoltoon masennuksen eri vaiheissa.
Työterveyshuollolla tulee olla työkyvyn tuen koordinointivastuu, vaikka sairauslomalla olevan masentuneen työntekijän kuntoutus on aloitettu muun palveluntuottajan kautta. Työterveyshuollon tulee tietää hoitosuunnitelmat ja hoidon vaikuttavuus, jotta se voisi mahdollistaa yhdessä esimiesten kanssa työhönpaluun oikea-aikaisuuden ja ehdottaa tarvittavia muutoksia työssä. Suurin osa vastaajista koki työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyön liian vähäiseksi työhönpaluun yhteydessä. Vastaajien mukaan työterveyshuollosta saatu tuki ja palvelut koettiin tärkeiksi masennuksen kaikissa eri vaiheissa.