Rakennuspalveluiden käänteisen arvonlisäverotuksen vaikutukset rakennusalalla.
Martti, Sini (2012)
Martti, Sini
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719683
Tiivistelmä
Rakennusalalla esiintyy jatkuvasti enemmän harmaata taloutta, osittain johtuen alalle tyypillisistä pitkistä aliurakointiketjuista. Aliurakointiketjujen ongelmana on se, että niissä toimivat ostajat vähentävät hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron, mutta myyjät saattavat jättää tarkoituksella vastaavan veron tilittämättä. 1.4.2011 Suomessa siirryttiin käyttämään rakennuspalveluiden käänteistä arvonlisäverotusta, jolloin ostaja on han-kinnastaan sekä velvollinen suorittamaan veron että oikeutettu vähentämään sen, jolloin varsinaista veron maksuvelvollisuutta ei synny.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia käänteistä arvonlisäverotusta ja selvittää miten järjestelmän käyttö on lähtenyt käyntiin. Käänteistä verotusta tutkitaan sekä rakennus-yritysten että verottajan näkökulmasta. Tarkoituksena on ollut myös perehtyä siihen onko järjestelmä tuonut toivottuja tuloksia harmaan talouden estämiseksi. Tutkimus-menetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattele-malla verohallinnon edustajaa sekä rakennusalan yrittäjää ja lisäksi tutustumalla kyseisen rakennusyrityksen kirjanpitoaineistoon.
Tutkimus osoittaa, että pääsääntöisesti käänteiseen verojärjestelmään siirtyminen on sujunut hyvin niin rakennusyrittäjien kuin verottajankin puolelta. Yritykset saivat tarvit-tavaa koulutusta käänteisen verotuksen käyttöön, minkä lisäksi Verohallinnon sivuilla on selkeä ohjeistus aiheeseen. Ongelmia saattaa kuitenkin olla sen tulkitsemisessa, milloin järjestelmää kuuluu soveltaa. Käänteisen verotuksen käyttö on tietyissä tilanteissa aiheellista myös muiden kuin rakennusyritysten kohdalla, mutta yritykset eivät välttä-mättä tunnista tilanteita, joissa heidän kuuluisi laskuttaa käänteisellä verolla.
Verohallinto valvoo jatkuvasti yritysten toimintaa ja pyrkii oikaisemaan tehtyjä virheitä. Suurimmat virheet ja väärinkäytökset paljastuvat kuitenkin vasta myöhemmin tarkem-pien selvitysten, kuten verotarkastusten yhteydessä. Vielä on myös liian aikaista sanoa, saavutetaanko käänteisen verotuksen avulla halutut tavoitteet, mutta muutosta positiivi-seen suuntaan on jo tapahtunut.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia käänteistä arvonlisäverotusta ja selvittää miten järjestelmän käyttö on lähtenyt käyntiin. Käänteistä verotusta tutkitaan sekä rakennus-yritysten että verottajan näkökulmasta. Tarkoituksena on ollut myös perehtyä siihen onko järjestelmä tuonut toivottuja tuloksia harmaan talouden estämiseksi. Tutkimus-menetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattele-malla verohallinnon edustajaa sekä rakennusalan yrittäjää ja lisäksi tutustumalla kyseisen rakennusyrityksen kirjanpitoaineistoon.
Tutkimus osoittaa, että pääsääntöisesti käänteiseen verojärjestelmään siirtyminen on sujunut hyvin niin rakennusyrittäjien kuin verottajankin puolelta. Yritykset saivat tarvit-tavaa koulutusta käänteisen verotuksen käyttöön, minkä lisäksi Verohallinnon sivuilla on selkeä ohjeistus aiheeseen. Ongelmia saattaa kuitenkin olla sen tulkitsemisessa, milloin järjestelmää kuuluu soveltaa. Käänteisen verotuksen käyttö on tietyissä tilanteissa aiheellista myös muiden kuin rakennusyritysten kohdalla, mutta yritykset eivät välttä-mättä tunnista tilanteita, joissa heidän kuuluisi laskuttaa käänteisellä verolla.
Verohallinto valvoo jatkuvasti yritysten toimintaa ja pyrkii oikaisemaan tehtyjä virheitä. Suurimmat virheet ja väärinkäytökset paljastuvat kuitenkin vasta myöhemmin tarkem-pien selvitysten, kuten verotarkastusten yhteydessä. Vielä on myös liian aikaista sanoa, saavutetaanko käänteisen verotuksen avulla halutut tavoitteet, mutta muutosta positiivi-seen suuntaan on jo tapahtunut.