Happidelignifioinnin kappasäädön virittäminen havusulfaattisellutehtaalla
Karhu, Jaana (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Karhu, Jaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121719680
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin happikertoimien vaikutusta happidelignifioinnissa havuselluun ja rakennetun kappasäädön toimivuutta. Happidelignifiointia ajettiin useilla eri happikertoimilla ja samalla tutkittiin sen vaikutusta sellun ominaisuuksiin ja tehtiin vertailuja pH:hon, jäännösalkaliin, kappareduktioon sekä viskositeettiin.
Työ eteni ajamalla prosessia valvomosta ja ottamalla happidelignifioinnista eli happivaiheesta useita eri näytteitä, jotka analysoitiin laboratoriossa. Muutokset happikertoimiin tehtiin aamusta ja sen vaikutusta tutkittiin seuraavana aamuna ennen uuden muutoksen tekemistä käyttäen apuna Savcor Wedge–tilasto-ohjelmaa, johon kerättiin kaikki happivaiheen data.
Eri happikertoimilla huomattiin olevan vaikutus kappareduktioon. Suurella happikertoimella saatiin pieniä kappareduktioita, kun taas pienellä happikertoimella saatiin liian suuria kappareduktioita. Sopiva happikerroin löydettiin näiden väliltä, jolloin myös kappareduktio jäi halutulle tasolle. Käyttämällä pientä ja isoa happikerrointa huomattiin viskositeetin olleen melko matala. Happikertoimen ollessa sopiva myös viskositeetti kasvoi hyvälle tasolle.
Sopivan happikertoimen löydettyä, säädettiin kappasäädön alkaliannoskäyrä toimivaksi. Alkaliannoskäyrän tarkoituksena oli annostella sopiva alkaliannos happidelignifiointiin tulevan kapan mukaan, jolloin prosessista lähtevän kapan hajonta pienenee. Huomattiin, että säätö ei kykene tasoittamaan suuria kappaheittoja.
Työ eteni ajamalla prosessia valvomosta ja ottamalla happidelignifioinnista eli happivaiheesta useita eri näytteitä, jotka analysoitiin laboratoriossa. Muutokset happikertoimiin tehtiin aamusta ja sen vaikutusta tutkittiin seuraavana aamuna ennen uuden muutoksen tekemistä käyttäen apuna Savcor Wedge–tilasto-ohjelmaa, johon kerättiin kaikki happivaiheen data.
Eri happikertoimilla huomattiin olevan vaikutus kappareduktioon. Suurella happikertoimella saatiin pieniä kappareduktioita, kun taas pienellä happikertoimella saatiin liian suuria kappareduktioita. Sopiva happikerroin löydettiin näiden väliltä, jolloin myös kappareduktio jäi halutulle tasolle. Käyttämällä pientä ja isoa happikerrointa huomattiin viskositeetin olleen melko matala. Happikertoimen ollessa sopiva myös viskositeetti kasvoi hyvälle tasolle.
Sopivan happikertoimen löydettyä, säädettiin kappasäädön alkaliannoskäyrä toimivaksi. Alkaliannoskäyrän tarkoituksena oli annostella sopiva alkaliannos happidelignifiointiin tulevan kapan mukaan, jolloin prosessista lähtevän kapan hajonta pienenee. Huomattiin, että säätö ei kykene tasoittamaan suuria kappaheittoja.