Toimialakohtaisia näkemyksiä SEPAsta
Myllykangas, Karoliina (2012)
Myllykangas, Karoliina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619601
Tiivistelmä
Suomessa korvattiin vuoden 2011 loppuun mennessä ISO 20022 XML-pohjaisilla SEPA-tilisiirroilla vanhat kotimaiset standardit maksujen, palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien maksamisessa. SEPA-tilisiirolla voi maksaa ja vastaanottaa maksuja niin kotimaassa kuin muuallakin SEPA-alueella. Suomalaisen viitenumeron rinnalle on tullut kansainvälinen viitenumero ja nykyinen kotimainen suoravelotus tulee poistumaan käytöstä viimeistään alkuvuodesta 2014. Suomi on siirtynyt SEPA-aikaan ensimmäisten maiden joukossa. SEPA on lyhenne sanoista, Single Euro Payments Area ja tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää SEPAan liittyviä mielipiteitä eri toimialoilla työskenteleviltä henkilöiltä sen jälkeen, kun Suomessa SEPA-aineisto korvasi sitä edeltävät kansalliset vastaavat palvelut. Tutkimuksessa on selvitetty eri toimialoilla työskentelevien henkilöiden mielipiteitä SEPAn tiedottamiseen, aikatauluun ja käyttöönottoon liittyen. Mielipiteitä selvitettiin myös kansainväliseen viitenumeroon, SEPA-suoravelotukseen ja e-laskuun liittyen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui neljä henkilöä eri toimialalta. Tutkimusta varten haastateltiin henkilöä pankista, tilitoimistosta, kansainvälistä kauppaa harjoittavasta vientiyrityksestä sekä ohjelmistotalosta. Tutkimuksessa selvisi, että SEPAan liittyvää tiedottamista on ollut tarjolla paljon mutta siihen liittyi valtavasti puutteita ja välillä tiedon vastaanottaminen on ollut vaikeaa. SEPAn siirtymän aikataulu on ollut sopiva, mutta toisaalta aikatauluun olisi toivottu enemmän jämäkkyyttä. SEPAn käyttöönottoon liittyen jokainen toimiala oli kohdannut ongelmia ja yhteistä kaikkien toimialojen kohdalla oli se, että vanhoja maksupalveluja ei siirtymästä huolimatta ole jätetty kokonaan pois. Kansainvälinen viitenumero ja SEPA-suoravelotus ovat yritysten keskeneräisimpiä asioita, ja vain vientiyritys odotti kansainvälisen viitteen toteumista rajat ylittäen. Moni ei ajatellut, että kansallisen suoraveloituksen poistuminen johtaisi e-laskun läpimurtoon Suomessa, koska e-laskuun liittyy edelleen monia ongelmia. Pankki kuitenkin uskoi e-laskuun ja toivoi, että asiakkaat alkaisivat hiljalleen siirtyä sen käyttöön.