Lapsityötä kehittämässä toiminnan ja osallisuuden kautta : Hankkeena IEC:n juhannusleirin lastenohjelma
Huuskonen, Riina-Mari; Vuolteenaho, Hanna (2012)
Huuskonen, Riina-Mari
Vuolteenaho, Hanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419519
Tiivistelmä
Huuskonen, Riina-Mari ja Vuolteenaho, Hanna. Lapsityötä kehittämässä toiminnan ja osallisuuden kautta. Hankkeena IEC:n juhannusleirin lastenohjelma. Diak Etelä, Kauni-ainen, syksy 2012, 75 s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulu-tusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus/ Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus + lastentarhanopettajan kelpoisuus
Hankkeen tavoitteena oli kehittää International Evangelical Church in Finland-seurakunnan (IEC) lapsityötä toiminnallisia menetelmiä käyttäen sekä lisätä lasten osallisuutta. Suunnittelimme ja toteutimme lastenohjelman seurakunnan yhteiselle juhannusleirille. Leirin kesto oli kolme päivää. Kohderyhmänä olivat alun perin 3–12-vuotiaat lapset, mutta toimeksiantoon lisättiin työn kuluessa vielä 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret. Konteksti oli monikulttuurinen, sillä IEC:n kävijät tulevat 40 eri maasta. Leirin lastenohjelmaan osallistui yhteensä 37 lasta ja nuorta. Lastenohjelmaa varten rekrytoitiin yhteensä kuusi aikuista meidät mukaan lukien. Leiri toteutettiin Kansanlähetysopiston tiloissa Ryttylässä.
Tutkimme kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä teemoja sekä kristillisen kasvatuksen osa-alueita. Etsimme tutkimustietoa havainnollemme ennen tuottamaamme hanketta: monilla lapsilla, joilla suomi on toisena kielenä, vaikutti olevan haasteena keskittyä pu-hutun suomen kielen kuuntelemiseen.
Perehdyimme erilaisiin menetelmiin kirjallisuuden lisäksi tutustumiskäynneillä ja haastatteluin. Valitsimme hankkeeseemme toiminnallisuutta, elämyksellisyyttä, musiikkia ja luovia menetelmiä. Suunnittelemamme lastenohjelma koostui työpajoista ja toiminnasta, jota lapset saivat valita oman kiinnostuksensa mukaan. Osassa ohjelmaa lapset olivat yhtenä ryhmänä, kuten lasten omassa jumalanpalveluksessa. Nuorille ei alun perin ollut suunniteltu leirille omaa ohjelmaa. Halusimme kuitenkin huomioida heitä järjestämällä heille nuorten illan ja koko leirin kestävän mediaprojektin.
Keräsimme lastenohjelmasta palautetta leirin aikana ja sen jälkeen, sekä havainnoimme toimintaa. Pyysimme palautetta lapsilta, vanhemmilta ja lastenohjelman työntekijöiltä. Lapset olivat palautteen mukaan tyytyväisiä leirin ohjelmaan. Nuoret kaipasivat enemmän omaa ohjelmaa. Vanhemmat kokivat lastenohjelman turvalliseksi ja ammattitaidolla toteutetuksi. Lastenohjelman työntekijätiimiltä saadun palautteen mukaan leirin suunnittelu ja toteutus olivat onnistuneita. Lisäksi perheet oli huomioitu hyvin. Esittelimme leirin jälkeen työyhteisölle tiivistelmän leirin tapahtumista, tavoitteista ja mene-telmistä sekä saadusta palautteesta. Esitimme myös kehittämisideoita tulevia leirejä varten.
Johtopäätöksinä opinnäytetyössämme esitämme seuraavat havainnot: nuoret tarvitsevat leirillä oman ohjelman ja työntekijän. Lasten omassa jumalanpalveluksessa lasten osal-lisuus toteutui hyvin ja lapset arvostivat sitä, että heidät oli huomioitu. Lisäksi huomasimme, että toiminnalliset menetelmät olivat käyttökelpoisia ja toimivat hyvin monikulttuurisessa ympäristössä, sillä ne vapauttivat lapsia ilmaisemaan itseään ja niiden avulla voitiin luoda myönteinen ja iloinen ilmapiiri.
Asiasanat: kristillinen kasvatus, toiminnalliset menetelmät, lapset, nuoret, monikulttuurisuus,leirit,osallisuus
Hankkeen tavoitteena oli kehittää International Evangelical Church in Finland-seurakunnan (IEC) lapsityötä toiminnallisia menetelmiä käyttäen sekä lisätä lasten osallisuutta. Suunnittelimme ja toteutimme lastenohjelman seurakunnan yhteiselle juhannusleirille. Leirin kesto oli kolme päivää. Kohderyhmänä olivat alun perin 3–12-vuotiaat lapset, mutta toimeksiantoon lisättiin työn kuluessa vielä 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret. Konteksti oli monikulttuurinen, sillä IEC:n kävijät tulevat 40 eri maasta. Leirin lastenohjelmaan osallistui yhteensä 37 lasta ja nuorta. Lastenohjelmaa varten rekrytoitiin yhteensä kuusi aikuista meidät mukaan lukien. Leiri toteutettiin Kansanlähetysopiston tiloissa Ryttylässä.
Tutkimme kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä teemoja sekä kristillisen kasvatuksen osa-alueita. Etsimme tutkimustietoa havainnollemme ennen tuottamaamme hanketta: monilla lapsilla, joilla suomi on toisena kielenä, vaikutti olevan haasteena keskittyä pu-hutun suomen kielen kuuntelemiseen.
Perehdyimme erilaisiin menetelmiin kirjallisuuden lisäksi tutustumiskäynneillä ja haastatteluin. Valitsimme hankkeeseemme toiminnallisuutta, elämyksellisyyttä, musiikkia ja luovia menetelmiä. Suunnittelemamme lastenohjelma koostui työpajoista ja toiminnasta, jota lapset saivat valita oman kiinnostuksensa mukaan. Osassa ohjelmaa lapset olivat yhtenä ryhmänä, kuten lasten omassa jumalanpalveluksessa. Nuorille ei alun perin ollut suunniteltu leirille omaa ohjelmaa. Halusimme kuitenkin huomioida heitä järjestämällä heille nuorten illan ja koko leirin kestävän mediaprojektin.
Keräsimme lastenohjelmasta palautetta leirin aikana ja sen jälkeen, sekä havainnoimme toimintaa. Pyysimme palautetta lapsilta, vanhemmilta ja lastenohjelman työntekijöiltä. Lapset olivat palautteen mukaan tyytyväisiä leirin ohjelmaan. Nuoret kaipasivat enemmän omaa ohjelmaa. Vanhemmat kokivat lastenohjelman turvalliseksi ja ammattitaidolla toteutetuksi. Lastenohjelman työntekijätiimiltä saadun palautteen mukaan leirin suunnittelu ja toteutus olivat onnistuneita. Lisäksi perheet oli huomioitu hyvin. Esittelimme leirin jälkeen työyhteisölle tiivistelmän leirin tapahtumista, tavoitteista ja mene-telmistä sekä saadusta palautteesta. Esitimme myös kehittämisideoita tulevia leirejä varten.
Johtopäätöksinä opinnäytetyössämme esitämme seuraavat havainnot: nuoret tarvitsevat leirillä oman ohjelman ja työntekijän. Lasten omassa jumalanpalveluksessa lasten osal-lisuus toteutui hyvin ja lapset arvostivat sitä, että heidät oli huomioitu. Lisäksi huomasimme, että toiminnalliset menetelmät olivat käyttökelpoisia ja toimivat hyvin monikulttuurisessa ympäristössä, sillä ne vapauttivat lapsia ilmaisemaan itseään ja niiden avulla voitiin luoda myönteinen ja iloinen ilmapiiri.
Asiasanat: kristillinen kasvatus, toiminnalliset menetelmät, lapset, nuoret, monikulttuurisuus,leirit,osallisuus