Ruokatuotannon laitteiden ja ohjelmistojen käytön tehostaminen : Case: Ravintola Talli
Ylönen, Merja (2012)
Ylönen, Merja
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121419476
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, joka tehtiin Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy kampusalueella toimivalle Ravintola Tallille. Ravintola Talli avattiin syyskuussa 2004 ja se toimii tuotantoyksikkönä sekä oppimisympäristönä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman restonomiopiskelijoille. Avaamisvuonna 2004, Ravintola Talliin suunniteltiin ja toteutettiin uudenlainen keittiömaailma IT -laitteineen.
Tämän kehittämistyön tavoitteena on ollut saada uudenlaiset toimintatavat tuotantoprosesseihin, joihin linkittyisivät Ravintola Tallissa olevat sähköiset järjestelmät. Uudet toimintatavat auttaisivat henkilöstöä arkipäivän työssä ja samalla loisivat tehokkaamman ja turvallisemman työympäristön. Kehitystyön myötä saataisiin tarvittavat taustatiedot ohjelmiin sekä työntekijöiden käytännön osaamisen laitteiden käytössä päivitettyä.
Kehittämistyössä yhtenä tärkeänä työvälineenä ja viitekehyksenä on käytetty Yrjö Engeströmin kehittämää Kehittävän työntutkimuksen menetelmää. Kehittävässä työntutkimuksessa perehdytään organisaation toimintajärjestelmän rakenteeseen sekä viedään kehitystyötä eteenpäin ekspansiivisen oppimissyklin avulla. Näihin kehittävän työntutkimuksen menetelmiin on oppia saatu
Etelä-Savon työelämän oppimisverkoston kautta.
Yksi kehittävän työntutkimisen työkalu, jota käytettiin, oli muutoslaboratoriohuone. Muutoslaboratoriohuoneena toiminut kehittämispaja on tässä kehittämistyössä toiminut tilana, jossa on voitu rauhoittua ideoimaan uutta. Kehittämispajojen avulla saatiin kerättyä tarvittavaa peiliaineistoa mm. tallennettujen ääninauhoitteiden kautta. Kehittämispajoissa syntynyt vuoropuhelu on auttanut löytämään konkreettiset ongelmakohdat prosesseissa. Havaittujen ongelmien kautta on voitu miettiä niihin ratkaisumalleja. Kehityksen tuotoksena on saatu uusia työkaluja toimintaan kuten, laitteiden käyttöön liittyvää koulutusta sekä käytännön toimintaan liittyvää kirjallista ohjeistusta.
Tavoitteissa olleiden uusien toimintatapojen kehittäminen onnistui hyvin. Työn aikana on saatu laitteiden käyttöosaamiseen parannusta mm. tuotannonhallintajärjestelmän (Aromin) sekä myös valmistuslaitteiden osalta. Valmistuslaitteiden käyttö on monipuolistunut ja tehostetun Aromin käytön myötä voidaan nyt paremmin tehdä tuotesuunnittelua, raaka-ainetilauksia sekä seurata kustannuksia. Lisäksi on saatu paremmat valmiudet ohjata opiskelijoita.
Kokemuksena prosessin läpivieminen on ollut positiivinen, mutta myös haastava. Uusien toimintatapojen läpivieminen on mahdollista kehittäväntyöntutkimuksen kautta, mutta siihen tarvitaan asiantuntijan apua ja tukea sekä työyhteisön omaa panostusta ja sitoutumista.
Tämän kehittämistyön tavoitteena on ollut saada uudenlaiset toimintatavat tuotantoprosesseihin, joihin linkittyisivät Ravintola Tallissa olevat sähköiset järjestelmät. Uudet toimintatavat auttaisivat henkilöstöä arkipäivän työssä ja samalla loisivat tehokkaamman ja turvallisemman työympäristön. Kehitystyön myötä saataisiin tarvittavat taustatiedot ohjelmiin sekä työntekijöiden käytännön osaamisen laitteiden käytössä päivitettyä.
Kehittämistyössä yhtenä tärkeänä työvälineenä ja viitekehyksenä on käytetty Yrjö Engeströmin kehittämää Kehittävän työntutkimuksen menetelmää. Kehittävässä työntutkimuksessa perehdytään organisaation toimintajärjestelmän rakenteeseen sekä viedään kehitystyötä eteenpäin ekspansiivisen oppimissyklin avulla. Näihin kehittävän työntutkimuksen menetelmiin on oppia saatu
Etelä-Savon työelämän oppimisverkoston kautta.
Yksi kehittävän työntutkimisen työkalu, jota käytettiin, oli muutoslaboratoriohuone. Muutoslaboratoriohuoneena toiminut kehittämispaja on tässä kehittämistyössä toiminut tilana, jossa on voitu rauhoittua ideoimaan uutta. Kehittämispajojen avulla saatiin kerättyä tarvittavaa peiliaineistoa mm. tallennettujen ääninauhoitteiden kautta. Kehittämispajoissa syntynyt vuoropuhelu on auttanut löytämään konkreettiset ongelmakohdat prosesseissa. Havaittujen ongelmien kautta on voitu miettiä niihin ratkaisumalleja. Kehityksen tuotoksena on saatu uusia työkaluja toimintaan kuten, laitteiden käyttöön liittyvää koulutusta sekä käytännön toimintaan liittyvää kirjallista ohjeistusta.
Tavoitteissa olleiden uusien toimintatapojen kehittäminen onnistui hyvin. Työn aikana on saatu laitteiden käyttöosaamiseen parannusta mm. tuotannonhallintajärjestelmän (Aromin) sekä myös valmistuslaitteiden osalta. Valmistuslaitteiden käyttö on monipuolistunut ja tehostetun Aromin käytön myötä voidaan nyt paremmin tehdä tuotesuunnittelua, raaka-ainetilauksia sekä seurata kustannuksia. Lisäksi on saatu paremmat valmiudet ohjata opiskelijoita.
Kokemuksena prosessin läpivieminen on ollut positiivinen, mutta myös haastava. Uusien toimintatapojen läpivieminen on mahdollista kehittäväntyöntutkimuksen kautta, mutta siihen tarvitaan asiantuntijan apua ja tukea sekä työyhteisön omaa panostusta ja sitoutumista.