Kunnossapitourakan koulutustarve : Hoidon ja ylläpidon alueurakka Tampere 2012 - 2017
Valo, Pertti (2012)
Valo, Pertti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121319363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121319363
Tiivistelmä
Yleisten teiden kunnossapidosta on perinteisesti vastannut valtion ylläpitämä organisaatio. Vuonna 1998 alkoi hoidon ja ylläpidon alueurakoiden asteittainen kilpailutus. Kilpailutuksen myötä alan ammattitaitoa ylläpitänyt koulutus on loppunut. Vuosia jatkunut koulutusvaje näkyy kunnossapitotyöntekijöiden ammattitaidossa. Tämän työn tavoitteena oli selvittää yhden kunnossapitourakan koulutustarpeet ja etsiä niihin toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.
Tienpidon koulutushistoriaa selvitettiin haastattelemalla kahta entistä Tielaitoksen koulutussuunnittelijaa. Työntekijöiden koulutustarpeita selvitettiin urakan työnjohdon ja tilaajan edustajien haastatteluilla sekä urakan työntekijöille laaditun kyselyn avulla. Vastaukset analysoitiin ja koulutustarpeisiin esitettiin työlajikohtaisia ratkaisuja. Alan oppilaitoksilta pyydettiin esityksiä havaittujen koulutustarpeiden ratkaisemiseksi.
Tutkimuksen tuloksena tarkentui monia koulutustarpeita, joista valtaosa on ratkaistavissa paremmalla perehdyttämisellä. Tavoitteiden kertaamiseksi suositellaan kausittaisten töiden alkuun aloituspalavereja. Osaan tehtävistä suositellaan kurssimuotoista koulutusta. Oppilaitosten kannanotot antoivat hyviä lähtökohtia koulutusyhteistyön kehittämiselle.
Tutkimustyö opetti, ettei kouluttamista pidä koskaan laiminlyödä. On tärkeää seurata ammattitaidon kehittymistä ja tarttua havaittuihin puutteisiin. Jos halutaan parempia lopputuloksia, täytyy perehdyttämiseen panostaa. Havaittuihin koulutustarpeisiin on useita ratkaisuja, mutta niiden etsiminen, vertailu ja valinta on erillinen projekti.
Tienpidon koulutushistoriaa selvitettiin haastattelemalla kahta entistä Tielaitoksen koulutussuunnittelijaa. Työntekijöiden koulutustarpeita selvitettiin urakan työnjohdon ja tilaajan edustajien haastatteluilla sekä urakan työntekijöille laaditun kyselyn avulla. Vastaukset analysoitiin ja koulutustarpeisiin esitettiin työlajikohtaisia ratkaisuja. Alan oppilaitoksilta pyydettiin esityksiä havaittujen koulutustarpeiden ratkaisemiseksi.
Tutkimuksen tuloksena tarkentui monia koulutustarpeita, joista valtaosa on ratkaistavissa paremmalla perehdyttämisellä. Tavoitteiden kertaamiseksi suositellaan kausittaisten töiden alkuun aloituspalavereja. Osaan tehtävistä suositellaan kurssimuotoista koulutusta. Oppilaitosten kannanotot antoivat hyviä lähtökohtia koulutusyhteistyön kehittämiselle.
Tutkimustyö opetti, ettei kouluttamista pidä koskaan laiminlyödä. On tärkeää seurata ammattitaidon kehittymistä ja tarttua havaittuihin puutteisiin. Jos halutaan parempia lopputuloksia, täytyy perehdyttämiseen panostaa. Havaittuihin koulutustarpeisiin on useita ratkaisuja, mutta niiden etsiminen, vertailu ja valinta on erillinen projekti.