Myönteinen suhtautuminen energiatehokkuuteen syntyy hyvistä kokemuksista
Eronen, Niina (2012)
Eronen, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219268
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia suhtautumistapoja, työkulttuuria sekä työtapoja työntekijöillä on energiatehokkuuden osalta palvelukeskuksessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Opinnäytetyötä varten valittiin haastateltaviksi työntekijöitä ikääntyneiden palvelukeskuksesta. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Yhteen ryhmään osallistui 2-3 työntekijää. Haastattelut nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista selvisi, että keskeisimpiä työntekijöiden työtapoihin ja työkulttuuriin energiatehokkuuden osalta vaikuttavia asioita ovat suunnitelmallisuus, käytännöllisyys ja viihtyvyys. Suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta työ on ajankäytöllisesti tehokasta ja taloudellista. Käytännöllisyydessä nousivat esille työskentelytavat, joiden osalta työntekijät korostivat asukkaiden turvallisuutta. Lisäksi tuloksissa ilmeni, että niin työntekijöiden kuin asukkaidenkin viihtyvyys on tärkeää. Työntekijät kokivat omien vaikutusmahdollisuuksien parantavan työssä viihtymistä ja siten tehostavan työskentelyä.
Hoitajat suhtautuivat energiatehokkuuteen liittyviin asioihin yleensä positiivisesti, koska pääsääntöisesti ne vähensivät epäoleellisiin tehtäviin kuluvaa aikaa. Hoitajat halusivat käyttää työaikaansa ja voimavarojansa konkreettisesti asukkaiden hoitamiseen. Hoitajien suhtautumiseen energiatehokkuuden kehittämiseen vaikuttivat hyvät kokemukset esimerkiksi matkapuhelimien ja tietotekniikan hyödyntämisestä hoitotyön apuna. Nopea tavoitettavuus ja helppo tiedonsaanti ovat helpottaneet hoitajien arkea ja parantaneet energiatehokkuutta.
Työhön liittyy niin myönteisiä kuin heikentäviä ja epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen työhön. Myönteistä suhtautumista työhön loivat muun muassa hyvä työilmapiiri ja positiivisen palautteen saaminen työkaverilta. Hyvä työilmapiiri auttoi työntekijöitä jaksamaan työssä paremmin. Työntekijöiden suhtautumista työhön heikensivät muun muassa yleisten tilojen epäkäytännölliset ratkaisut, taukojen lyhytkestoisuus ja kiire. Tuloksissa selvisi myös, että yhteisten sääntöjen puute, esimiehen näkymättömyys sekä uusien ideoiden torjuminen aiheuttivat työhön suhtautumisessa epävarmuutta.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tekemällä uusi selvitys toisesta palvelukeskuksesta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös kun kehitetään henkilökunnan viihtyvyyttä palvelukeskuksessa. Tällöin voitaisiin tutkia esimerkiksi sitä, millaista energiatehokkuus on toisessa palvelukeskuksessa. Lisäksi voitaisiin verrata, onko palvelukeskuksien työtavoissa, työkulttuurissa ja suhtautumisessa työhön poikkeavuuksia ja samanlaisuuksia. Toinen tutkimus olisi hyvä tehdä vanhempaan palvelukeskukseen, jolloin voitaisiin verrata uutta ja vanhaa palvelukeskusta toisiinsa. Eräs tutkimuksen kohde voisi olla myös asukkaiden näkemyksien tarkastelu energiatehokkuuden osalta.
Tuloksista selvisi, että keskeisimpiä työntekijöiden työtapoihin ja työkulttuuriin energiatehokkuuden osalta vaikuttavia asioita ovat suunnitelmallisuus, käytännöllisyys ja viihtyvyys. Suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta työ on ajankäytöllisesti tehokasta ja taloudellista. Käytännöllisyydessä nousivat esille työskentelytavat, joiden osalta työntekijät korostivat asukkaiden turvallisuutta. Lisäksi tuloksissa ilmeni, että niin työntekijöiden kuin asukkaidenkin viihtyvyys on tärkeää. Työntekijät kokivat omien vaikutusmahdollisuuksien parantavan työssä viihtymistä ja siten tehostavan työskentelyä.
Hoitajat suhtautuivat energiatehokkuuteen liittyviin asioihin yleensä positiivisesti, koska pääsääntöisesti ne vähensivät epäoleellisiin tehtäviin kuluvaa aikaa. Hoitajat halusivat käyttää työaikaansa ja voimavarojansa konkreettisesti asukkaiden hoitamiseen. Hoitajien suhtautumiseen energiatehokkuuden kehittämiseen vaikuttivat hyvät kokemukset esimerkiksi matkapuhelimien ja tietotekniikan hyödyntämisestä hoitotyön apuna. Nopea tavoitettavuus ja helppo tiedonsaanti ovat helpottaneet hoitajien arkea ja parantaneet energiatehokkuutta.
Työhön liittyy niin myönteisiä kuin heikentäviä ja epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen työhön. Myönteistä suhtautumista työhön loivat muun muassa hyvä työilmapiiri ja positiivisen palautteen saaminen työkaverilta. Hyvä työilmapiiri auttoi työntekijöitä jaksamaan työssä paremmin. Työntekijöiden suhtautumista työhön heikensivät muun muassa yleisten tilojen epäkäytännölliset ratkaisut, taukojen lyhytkestoisuus ja kiire. Tuloksissa selvisi myös, että yhteisten sääntöjen puute, esimiehen näkymättömyys sekä uusien ideoiden torjuminen aiheuttivat työhön suhtautumisessa epävarmuutta.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tekemällä uusi selvitys toisesta palvelukeskuksesta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös kun kehitetään henkilökunnan viihtyvyyttä palvelukeskuksessa. Tällöin voitaisiin tutkia esimerkiksi sitä, millaista energiatehokkuus on toisessa palvelukeskuksessa. Lisäksi voitaisiin verrata, onko palvelukeskuksien työtavoissa, työkulttuurissa ja suhtautumisessa työhön poikkeavuuksia ja samanlaisuuksia. Toinen tutkimus olisi hyvä tehdä vanhempaan palvelukeskukseen, jolloin voitaisiin verrata uutta ja vanhaa palvelukeskusta toisiinsa. Eräs tutkimuksen kohde voisi olla myös asukkaiden näkemyksien tarkastelu energiatehokkuuden osalta.