Voima- ja tasapainoryhmän toimintamallin kehittäminen Heinolan terveyskeskuksessa
Honkamäki, Laura; Ahonen, Krista (2012)
Honkamäki, Laura
Ahonen, Krista
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219210
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Heinolan terveyskeskuksessa toimivan voima- ja tasapainoryhmän toimintaa. Tavoitteena oli luoda ryhmätoiminnalle selkeä ja tutkimustiedon perusteella vaikuttava toimintamalli, joka sisältää toiminnan vaiheet aina ryhmäarviokäynnistä loppumittauksiin.
Kirjallisuuden perusteella alku- ja loppumittauksiin valittiin lihasvoimaa ja tasapainoa mittaavia luotettavia ja toistettavia testejä (n=7), kuten yhden jalan seisonta, 10 metrin kävelytesti ja toistomaksimitestejä. Ryhmäläisiä oli seitsemän ja he olivat kaikki ikääntyneitä. Alkutestauksien perusteella jokaiselle ryhmäläiselle laadittiin yksilöllinen harjoitteluohjelma ja kotiharjoitteet. Kotiharjoittelun toteutumista seurattiin harjoittelupäiväkirjan avulla. Ryhmä kokoontui kerran viikossa kymmenen viikon ajan, minkä jälkeen ryhmäläisille suoritettiin loppumittaus.
Toimintamallin toimivuutta arvioitiin alku- ja loppumittauksien tuloksia vertaamalla sekä kysymällä
palautetta luodusta toimintamallista sekä ryhmäläisiltä, että ohjaajilta. Kymmenen viikon harjoittelujakson aikana suurimmat muutokset mittaustuloksissa tapahtuivat lihasvoiman
parantumisessa. Ryhmäläiset kokivat harjoitteet sopivina ja ryhmän palvelleen omia tarpeitaan. Ohjaajien mielestä testit olivat monipuolisia ja käyttökelpoisia, mutta kokivat haasteellisena mallin siirtämisen käytäntöön rajallisten resurssien takia.
Kehitetty toimintamalli soveltuu käytännössä tämäntyyppisen voima- ja tasapainoryhmän käyttöön. Testauksiin valituilla testeillä pystyttiin mittaamaan voimaa ja tasapainoa ja niissä tapahtuneita muutoksia. Ryhmäläisten ja ohjaajien mielipiteet mallista tukivat sen käyttökelpoisuutta. Kehitettyä ryhmätoimintamallia voidaan jatkossa käyttää samantyyppisen ryhmän toiminnassa ja ryhmätoiminnan kehittämisessä. Toimintamallia voidaan helposti myös soveltaa ryhmän erityistarpeiden mukaan.
Kirjallisuuden perusteella alku- ja loppumittauksiin valittiin lihasvoimaa ja tasapainoa mittaavia luotettavia ja toistettavia testejä (n=7), kuten yhden jalan seisonta, 10 metrin kävelytesti ja toistomaksimitestejä. Ryhmäläisiä oli seitsemän ja he olivat kaikki ikääntyneitä. Alkutestauksien perusteella jokaiselle ryhmäläiselle laadittiin yksilöllinen harjoitteluohjelma ja kotiharjoitteet. Kotiharjoittelun toteutumista seurattiin harjoittelupäiväkirjan avulla. Ryhmä kokoontui kerran viikossa kymmenen viikon ajan, minkä jälkeen ryhmäläisille suoritettiin loppumittaus.
Toimintamallin toimivuutta arvioitiin alku- ja loppumittauksien tuloksia vertaamalla sekä kysymällä
palautetta luodusta toimintamallista sekä ryhmäläisiltä, että ohjaajilta. Kymmenen viikon harjoittelujakson aikana suurimmat muutokset mittaustuloksissa tapahtuivat lihasvoiman
parantumisessa. Ryhmäläiset kokivat harjoitteet sopivina ja ryhmän palvelleen omia tarpeitaan. Ohjaajien mielestä testit olivat monipuolisia ja käyttökelpoisia, mutta kokivat haasteellisena mallin siirtämisen käytäntöön rajallisten resurssien takia.
Kehitetty toimintamalli soveltuu käytännössä tämäntyyppisen voima- ja tasapainoryhmän käyttöön. Testauksiin valituilla testeillä pystyttiin mittaamaan voimaa ja tasapainoa ja niissä tapahtuneita muutoksia. Ryhmäläisten ja ohjaajien mielipiteet mallista tukivat sen käyttökelpoisuutta. Kehitettyä ryhmätoimintamallia voidaan jatkossa käyttää samantyyppisen ryhmän toiminnassa ja ryhmätoiminnan kehittämisessä. Toimintamallia voidaan helposti myös soveltaa ryhmän erityistarpeiden mukaan.