Haminalaisen aikuisväestön koettu terveys ja hyvinvointi
Kivelä, Satu (2012)
Kivelä, Satu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219192
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata haminalaisen aikuisväestön koettua terveyden- ja hyvinvoinnintilaa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Koettua terveyttä käsitellään terveyskäyttäytymisen, sosiaalisten terveyden määrittäjien, kulttuurin kuluttamisen ja harrastamisen, sosiaalisen ympäristön ja asuinympäristön, vaikutusmahdollisuuksien sekä hyvinvoinnin näkökulmista. Toiminta- ja elinympäristöä tarkastellaan väestö-, koulutus- sekä elinkeinorakenteen kautta. Lisäksi käsitellään haminalaisten terveyttä ja hyvinvointia tukevia sekä edistäviä seikkoja. Tavoitteena on selvittää, millaiseksi 25–74-vuotiaat haminalaiset kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa ja mitkä tekijät niihin ensisijaisesti liittyvät.
Tutkimus on kvantitatiivinen, koska tavoitteena oli tuottaa yleistettävää tietoa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli strukturoituja kysymyksiä. Kyselylomakkeita jaettiin, kunnes 50 vastausta oli saatu. Aineisto analysoitiin Excel- ja SPSS- ohjelmien avulla. Analyysimenetelminä käytettiin summia, keskiarvoja, ristiintaulukointia sekä Pearsonin korrelaatiota.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Terveyskäyttäytyminen terveyttä edistävästi lisäsi koetun terveyden ja hyvinvoinnin tuntemusta. Sairastavuus vaikutti koettua terveyttä heikentävästi. Sosiaalisiin terveyden määrittäjiin keskeisimmin vaikuttivat työssä viihtyminen ja koherenssi. Kulttuurin ja yhteisöllisyyden merkitys oli elämänlaatua kohentava. Sosiaalisella ympäristöllä ja asuinympäristöllä oli merkitystä erityisesti hyvinvointiin. Vaikutusmahdollisuudet koettiin vähäisiksi, ne eivät silti vaikuttaneet koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvinvoinnin vaikutukset olivat ennen kaikkea elämänlaadullisia. Tuloksia ei voida yleistää pienen otannan vuoksi, mutta ne ovat suuntaa antavia.
Koettuun terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttivat välittömästi elintavat, sairastavuus, sekä elämänlaatu. Välillisesti vaikuttivat koherenssi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma, sosiaalinen ympäristö sekä asuinympäristö ja yleinen hyvinvointi.
Tutkimus on kvantitatiivinen, koska tavoitteena oli tuottaa yleistettävää tietoa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, jossa oli strukturoituja kysymyksiä. Kyselylomakkeita jaettiin, kunnes 50 vastausta oli saatu. Aineisto analysoitiin Excel- ja SPSS- ohjelmien avulla. Analyysimenetelminä käytettiin summia, keskiarvoja, ristiintaulukointia sekä Pearsonin korrelaatiota.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Terveyskäyttäytyminen terveyttä edistävästi lisäsi koetun terveyden ja hyvinvoinnin tuntemusta. Sairastavuus vaikutti koettua terveyttä heikentävästi. Sosiaalisiin terveyden määrittäjiin keskeisimmin vaikuttivat työssä viihtyminen ja koherenssi. Kulttuurin ja yhteisöllisyyden merkitys oli elämänlaatua kohentava. Sosiaalisella ympäristöllä ja asuinympäristöllä oli merkitystä erityisesti hyvinvointiin. Vaikutusmahdollisuudet koettiin vähäisiksi, ne eivät silti vaikuttaneet koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvinvoinnin vaikutukset olivat ennen kaikkea elämänlaadullisia. Tuloksia ei voida yleistää pienen otannan vuoksi, mutta ne ovat suuntaa antavia.
Koettuun terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttivat välittömästi elintavat, sairastavuus, sekä elämänlaatu. Välillisesti vaikuttivat koherenssi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma, sosiaalinen ympäristö sekä asuinympäristö ja yleinen hyvinvointi.