Potilaan ohjaus 3 Teslan magneettitutkimuksessa potilaiden kokemana
Lyttinen, Minna; Moilanen, Elisa (2012)
Lyttinen, Minna
Moilanen, Elisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219177
Tiivistelmä
Magneettitutkimuslaitteiden tekniikan kehittyessä ja monimutkaistuessa röntgenhoitajan huomio voi kiinnittyä liikaa laitteeseen, jolloin potilas jää toissijaiseksi. Hyvin toteutetulla ohjauksella voidaan vaikuttaa potilasturvallisuuteen ja potilaiden kokemuksiin magneettitutkimuksesta. Oulun yliopistolliseen sairaalaan tuli uusi 3 Teslan magneettitutkimuslaite, joka innosti tutkimaan kyseistä ilmiötä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla potilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta 3 Teslan magneettitutkimuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia nykyistä ohjauskäytäntöä ja arvioida sitä jatkokehittämisen perustaksi. Pidemmällä aikavälillä potilaat hyötyvät opinnäytetyön tuloksista saamalla yhä parempaa ohjausta.
Opinnäytetyössä yhdistyvät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Puolistrukturoitu kyselylomake tehtiin teoriatietoon pohjaten. Aineisto kerättiin 3 Teslan magneettitutkimuksessa käyneiltä 47 täysi-ikäiseltä potilaalta. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja määrällinen aineisto IBM SPSS Statistics 19 -tilasto-ohjelmalla. Analysoinnissa hyödynnettiin myös Microsoft Word ja Microsoft Excel -ohjelmia.
Vastauksista oli selkeästi nähtävissä, että etukäteen annettava kirjallinen ohjaus on tarpeen. Se oli koettu riittäväksi, hyväksi ja selkeäksi. Kuvauksen aikana ohjausta oli annettu vain tarpeen mukaan, kun potilaalle annettiin esimerkiksi hengitysohjeita. Ohjaus oli kuulunut huonosti laitteen melun vuoksi. Kuvauksen jälkeen ohjauksessa oli käyty läpi tehosteaineen kirjalliset ohjeet ja kyselty potilaan vointia. Pääosin vastaajat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Vastausten mukaan ohjauksessa toivottaisiin käytävän läpi magneettitutkimuksen perustietoja ja sen kulkua.
Tuloksia voidaan käyttää arvioidessa nykyistä potilaan ohjausta ja mahdollisesti kehittää sitä. Opinnäytetyössä saatujen vastausten perusteella nykyinen ohjauskäytäntö on toimiva, mutta joihinkin asioihin voisi kiinnittää enemmän huomiota. Tutkimuksessa huomioitiin vain täysi-ikäiset magneettitutkimuksessa käyneet potilaat, joten olisi mielenkiintoista tutkia kokemuksia potilaiden ohjauksesta lapsipotilaiden ja heidän vanhempiensa näkökulmasta. Potilaiden ohjauksessa voisi hyödyntää muitakin ohjausmenetelmiä kuin kirjallista ja suullista ohjausta. Uutena menetelmänä voisi olla esimerkiksi odotustilassa pyörivä video magneettitutkimuksesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla potilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta 3 Teslan magneettitutkimuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia nykyistä ohjauskäytäntöä ja arvioida sitä jatkokehittämisen perustaksi. Pidemmällä aikavälillä potilaat hyötyvät opinnäytetyön tuloksista saamalla yhä parempaa ohjausta.
Opinnäytetyössä yhdistyvät kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Puolistrukturoitu kyselylomake tehtiin teoriatietoon pohjaten. Aineisto kerättiin 3 Teslan magneettitutkimuksessa käyneiltä 47 täysi-ikäiseltä potilaalta. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja määrällinen aineisto IBM SPSS Statistics 19 -tilasto-ohjelmalla. Analysoinnissa hyödynnettiin myös Microsoft Word ja Microsoft Excel -ohjelmia.
Vastauksista oli selkeästi nähtävissä, että etukäteen annettava kirjallinen ohjaus on tarpeen. Se oli koettu riittäväksi, hyväksi ja selkeäksi. Kuvauksen aikana ohjausta oli annettu vain tarpeen mukaan, kun potilaalle annettiin esimerkiksi hengitysohjeita. Ohjaus oli kuulunut huonosti laitteen melun vuoksi. Kuvauksen jälkeen ohjauksessa oli käyty läpi tehosteaineen kirjalliset ohjeet ja kyselty potilaan vointia. Pääosin vastaajat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Vastausten mukaan ohjauksessa toivottaisiin käytävän läpi magneettitutkimuksen perustietoja ja sen kulkua.
Tuloksia voidaan käyttää arvioidessa nykyistä potilaan ohjausta ja mahdollisesti kehittää sitä. Opinnäytetyössä saatujen vastausten perusteella nykyinen ohjauskäytäntö on toimiva, mutta joihinkin asioihin voisi kiinnittää enemmän huomiota. Tutkimuksessa huomioitiin vain täysi-ikäiset magneettitutkimuksessa käyneet potilaat, joten olisi mielenkiintoista tutkia kokemuksia potilaiden ohjauksesta lapsipotilaiden ja heidän vanhempiensa näkökulmasta. Potilaiden ohjauksessa voisi hyödyntää muitakin ohjausmenetelmiä kuin kirjallista ja suullista ohjausta. Uutena menetelmänä voisi olla esimerkiksi odotustilassa pyörivä video magneettitutkimuksesta.