Tavutanssi innostaa kirjoittamaan! : tukea lasten kirjoittamisen vaikeuksiin
Leinonen, Marika; Skants, Anu; Klapuri, Susanna (2012)
Leinonen, Marika
Skants, Anu
Klapuri, Susanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119108
Tiivistelmä
Kehittämistyössä perehdyttiin Tavutanssiin (Write Dance), luovaan menetelmään, jota käytetään lasten kirjoittamisen vaikeuksien kuntoutuksessa kahdeksassa maassa. Suomessa menetelmä ei ole laajalti tunnettu. Kehittämistyön yhteistyökumppanina toimi oppimisvaikeuksisten henkilöiden etujärjestö, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO), joka muun muassa tiedottaa oppimisvaikeuksiin liittyvistä asioista, sekä kokeilee ja kehittää erilaisia toimintamalleja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisenä kehittämistehtävänä oli kehittää toimintaterapian näkökulmasta Tavutanssimenetelmän soveltuvuutta kirjoittamisen vaikeuksia omaavien lasten harrastustoiminnassa ja kuntoutuksessa. Tutkimuskysymyksellä haettiin vastausta siihen, mitkä tekijät vaikuttavat Tavutanssin soveltuvuuteen harrastus- tai toimintaterapiaryhmissä.
Kehittämistyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja on tapaustutkimuksellista. Kehittämistyössä toteutettiin neljän kerran Tavutanssi-käyttökokeilu HEROn harrastustoimintana. Ryhmään osallistui seitsemän 5-8-vuotiasta lasta. Ensimmäinen ryhmäkerta havainnoitiin osallistuvan havainnoinnin ja videoinnin keinoin, sekä analysoitiin aineistolähtöisesti että teorialähtöisesti Barba-ra Borgin ja Mary Ann Brucen toimintaterapeuttisten ryhmien systeemimallin mukaan. Kehittämistyön tietoperustaan kuuluu myös lasten ikätason kehitystehtävät ja punaisena lankana kulkee toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoria, jolla voidaan perustella erilaisten oppijoiden oikeuksia mielekkäisiin ja toimiviin tapoihin oppia. Lapsen oikeus leikkiin näkyy kehittämistyössä leikkimielisyyden teorian kautta. Kehittämistyössä tarkastellaan sensorisen integraation ja terapeuttisen toimintaryhmän näkökulmia Tavutanssi-menetelmän rinnalla.
Tavutanssi soveltui lasten kehitysvaiheeseen leikinomaisuudellaan. Tavutanssin vetoavuus ilmeni materiaalien, tarinoiden, leikkien ja kiirrustelun vastaavuutena lasten kiinnostuksen kohteisiin. Laulut, laululeikit ja kiirrusteluohjeet olivat kiinnostumisen tai keskittymisen kannalta haasteellisia. Tärkeänä näyttäytyikin ympäristön muokkaaminen keskittymistä ja toimintaa tukevaksi sekä vireystilan kannalta sopiva ajankohta ja kesto ryhmäkerralle. Ohjaamisessa oli tärkeää huomioida lapsilähtöisyys, toiminnan soveltaminen optimaalisen haasteelliseksi, ohjaamisen strukturointi selkeäksi sekä leikkimielisyys. Ryhmässä toimiminen edellyttää lapselta jonkin verran keskittymisen ja ryhmätyön taitoja.
Kehittämistyö tuotti yhteistyökumppanille ryhmän lisäksi Tavutanssi-aiheisen työpajan HEROn koulutusillassa, luennon Erilaisen oppimisen hulluilla päivillä ja artikkelin etujärjestön Luksitko-lehteen. Jatkossa HERO voi hyödyntää kehittämistyön materiaalia jatkamalla Tavutanssi-ryhmiä harrastustoiminnassa.
Kehittämistyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja on tapaustutkimuksellista. Kehittämistyössä toteutettiin neljän kerran Tavutanssi-käyttökokeilu HEROn harrastustoimintana. Ryhmään osallistui seitsemän 5-8-vuotiasta lasta. Ensimmäinen ryhmäkerta havainnoitiin osallistuvan havainnoinnin ja videoinnin keinoin, sekä analysoitiin aineistolähtöisesti että teorialähtöisesti Barba-ra Borgin ja Mary Ann Brucen toimintaterapeuttisten ryhmien systeemimallin mukaan. Kehittämistyön tietoperustaan kuuluu myös lasten ikätason kehitystehtävät ja punaisena lankana kulkee toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teoria, jolla voidaan perustella erilaisten oppijoiden oikeuksia mielekkäisiin ja toimiviin tapoihin oppia. Lapsen oikeus leikkiin näkyy kehittämistyössä leikkimielisyyden teorian kautta. Kehittämistyössä tarkastellaan sensorisen integraation ja terapeuttisen toimintaryhmän näkökulmia Tavutanssi-menetelmän rinnalla.
Tavutanssi soveltui lasten kehitysvaiheeseen leikinomaisuudellaan. Tavutanssin vetoavuus ilmeni materiaalien, tarinoiden, leikkien ja kiirrustelun vastaavuutena lasten kiinnostuksen kohteisiin. Laulut, laululeikit ja kiirrusteluohjeet olivat kiinnostumisen tai keskittymisen kannalta haasteellisia. Tärkeänä näyttäytyikin ympäristön muokkaaminen keskittymistä ja toimintaa tukevaksi sekä vireystilan kannalta sopiva ajankohta ja kesto ryhmäkerralle. Ohjaamisessa oli tärkeää huomioida lapsilähtöisyys, toiminnan soveltaminen optimaalisen haasteelliseksi, ohjaamisen strukturointi selkeäksi sekä leikkimielisyys. Ryhmässä toimiminen edellyttää lapselta jonkin verran keskittymisen ja ryhmätyön taitoja.
Kehittämistyö tuotti yhteistyökumppanille ryhmän lisäksi Tavutanssi-aiheisen työpajan HEROn koulutusillassa, luennon Erilaisen oppimisen hulluilla päivillä ja artikkelin etujärjestön Luksitko-lehteen. Jatkossa HERO voi hyödyntää kehittämistyön materiaalia jatkamalla Tavutanssi-ryhmiä harrastustoiminnassa.