Liiketoimintasuunnitelman käyttötarkoitus ja hyödyt
Mäkinen, Atte; Pääsky, Suvi (2012)
Mäkinen, Atte
Pääsky, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018924
Tiivistelmä
Euroopan keskiarvoon verrattuna Suomessa on yrittäjäpula. Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä, koska se tukee kehitystä, kasvua ja tarjoaa työpaikkoja. Tutkimuksemme tavoitteena oli kehittää Finnveran aloittavien yrittäjien neuvontapalveluja. Tämän avulla toimeksiantajamme, Finnvera ymmärtää asiakkaitaan eli yrittäjiä paremmin ja voi parantaa yrittäjien mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmämme oli kvalitatiivinen kyselytutkimus, jonka suoritimme haastatteluilla.Tutkimuksessamme haastattelimme kahdeksaa rahoittajien edustajaa ja kymmentä yrittäjää. Haastattelut on tehty syksyllä 2012. Yrittäjiä oli eri aloilta ja erisuuruisista yrityksistä. Heidän ikäjakaumansa on 25–60 vuotta.
Tuloksenamme huomasimme rahoittajien ja yrittäjien suhtautuvan pääpiirteittään samalla lailla yrittäjyyteen. Tutkimuksessamme suurimpana huomiona nousi pinnalle yrittäjien mielipiteiden eroavaisuus liiketoimintasuunnitelmaa kohtaan. Vanhempia ja suurempia yrityksiä edustavat haastateltavat kokivat liiketoimintasuunnitelman tärkeydet ja hyödyt kuten rahoittajat, eli hyvin merkittävinä ja näkivät liiketoimintasuunnitelman hyödyt myös yrittäjän kannalta. Nuoremman sukupolven yrittäjät taas kokivat liiketoimintasuunnitelman tekemisen pakonomaisena. Nuoret yrittäjät tekivät liiketoimintasuunnitelman rahoittajaa eivätkä itseään varten, eivätkä ymmärtäneet sen tärkeyttä liiketoiminnan kannalta.
Johtopäätöksenämme on, että liiketoimintasuunnitelman tärkeyttä ja hyötyjä tulisi esittää alkaville yrittäjille enemmän heidän kannaltaan. Alkavien yrittäjien tulisi tehdä liiketoimintasuunnitelma itseään varten. Heidän suhtautumisensa muuttuminen liiketoimintasuunnitelmaa kohtaan saattaisi vähentää yritysten kaatumisia niiden ensimmäisten toimintavuosien aikana.
Tuloksenamme huomasimme rahoittajien ja yrittäjien suhtautuvan pääpiirteittään samalla lailla yrittäjyyteen. Tutkimuksessamme suurimpana huomiona nousi pinnalle yrittäjien mielipiteiden eroavaisuus liiketoimintasuunnitelmaa kohtaan. Vanhempia ja suurempia yrityksiä edustavat haastateltavat kokivat liiketoimintasuunnitelman tärkeydet ja hyödyt kuten rahoittajat, eli hyvin merkittävinä ja näkivät liiketoimintasuunnitelman hyödyt myös yrittäjän kannalta. Nuoremman sukupolven yrittäjät taas kokivat liiketoimintasuunnitelman tekemisen pakonomaisena. Nuoret yrittäjät tekivät liiketoimintasuunnitelman rahoittajaa eivätkä itseään varten, eivätkä ymmärtäneet sen tärkeyttä liiketoiminnan kannalta.
Johtopäätöksenämme on, että liiketoimintasuunnitelman tärkeyttä ja hyötyjä tulisi esittää alkaville yrittäjille enemmän heidän kannaltaan. Alkavien yrittäjien tulisi tehdä liiketoimintasuunnitelma itseään varten. Heidän suhtautumisensa muuttuminen liiketoimintasuunnitelmaa kohtaan saattaisi vähentää yritysten kaatumisia niiden ensimmäisten toimintavuosien aikana.