Aktiivinen osallistuja musiikillisessa työpajassa
Ahtela, Tuula (2012)
Ahtela, Tuula
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018885
Tiivistelmä
Tämä kehittämisprojekti liittyi Hyvä arki vanhukselle –hankkeeseen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli mahdollistaa hyvää arkea vanhuksille. Tämä oli mahdollista saavuttaa voimavaralähtöisesti asiakasta aktivoimalla. Tarkoituksena oli voimavaralähtöisesti ylläpitää vanhusten eli jatkossa asiakkaiden toimintakykyä. Asiakas toimi aktiivisena toimijana. Tavoitteena oli myös kehittää toimintamalli siitä miten taidealan ammattilaiset voisivat jatkossa toimia sosiaali- ja terveysalalla moniammatillisessa tiimissä.
Kehittämisprojektin projektipäällikkö oli Terveysala-tulosalueen YAMK-opiskelija. Työpajan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Taideakatemian musiikinopiskelijat. Toteuttamispaikkana oli päiväpaikka Villa Kotikunnaassa. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Projektiryhmän muodostivat musiikinopiskelijat ja projektipäällikkö ja he tapasivat säännöllisesti.
Ryhmäkokoontumisia työpajassa oli yhteensä viisi. Menetelminä oli musiikin kuuntelemisen, soittamisen ja laulamisen lisäksi maalaaminen ja tanssiminen. Yhdeksän asiakasta ja kolme musiikinopiskelijaa muodostivat ryhmän toimijat. Projektipäällikkö oli mukana ryhmäkokoontumisissa kolme kertaa. Musiikinopiskelijat saivat ennen työpajan alkua käyttöönsä materiaalikansion. Siihen oli projektipäällikkö koonnut esitteitä, valokuvia ja artikkeleja liittyen asiakasryhmän ikään ja elettyyn elämään. Musiikinopiskelijat täyttivät oppimispäiväkirjaa prosessin ajan. Kooste näistä oli projektipäällikön käytössä. Asiakkaille järjestettiin kaksi ryhmähaastattelua. Ensimmäinen oli heti ensimmäisen ryhmäkokoontumisen jälkeen ja toinen välittömästi viimeisen ryhmäkokoontumisen jälkeen. Ensimmäisen ryhmähaastattelun tarkoituksena oli saada tietoa toiveista liittyen työpajan sisältöön. Jälkimmäinen ryhmähaastattelu antoi palautetta työpajan onnistumisesta ja kokemuksista. Ryhmähaastatteluja ei nauhoitettu suuren ryhmäkoon takia. Aineisto analysoitiin laadullisesti soveltaen sisällön analyysin menetelmää.
Musiikinopiskelijan kannalta kehittämisprojekti antoi uuden lähestymistavan musiikin tuottamiseen ja esittämiseen. Työpajassa mahdollistui vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Musiikinopiskelijat kokivat palautteen, projektiryhmän tapaamiset sekä materiaalikansion tarpeellisiksi. Asiakkaat olivat tyytyväisiä ja olisivat halunneet jatkaa ryhmäkokoontumisia. Sisältö miellytti heitä. Mukavaksi koettiin se, että sai kokeilla uusia asioita. Aktiivisuus lisääntyi työpajan edetessä. Ikääntyneen toimintakyvyn käytön merkitystä tulisikin korostaa. Yhteistyötä taidealan ammattilaisten ja hoitotyön ammattilaisten kanssa tulisi tulevaisuudessa hyödyntää.
Kehittämisprojektin projektipäällikkö oli Terveysala-tulosalueen YAMK-opiskelija. Työpajan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Taideakatemian musiikinopiskelijat. Toteuttamispaikkana oli päiväpaikka Villa Kotikunnaassa. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Projektiryhmän muodostivat musiikinopiskelijat ja projektipäällikkö ja he tapasivat säännöllisesti.
Ryhmäkokoontumisia työpajassa oli yhteensä viisi. Menetelminä oli musiikin kuuntelemisen, soittamisen ja laulamisen lisäksi maalaaminen ja tanssiminen. Yhdeksän asiakasta ja kolme musiikinopiskelijaa muodostivat ryhmän toimijat. Projektipäällikkö oli mukana ryhmäkokoontumisissa kolme kertaa. Musiikinopiskelijat saivat ennen työpajan alkua käyttöönsä materiaalikansion. Siihen oli projektipäällikkö koonnut esitteitä, valokuvia ja artikkeleja liittyen asiakasryhmän ikään ja elettyyn elämään. Musiikinopiskelijat täyttivät oppimispäiväkirjaa prosessin ajan. Kooste näistä oli projektipäällikön käytössä. Asiakkaille järjestettiin kaksi ryhmähaastattelua. Ensimmäinen oli heti ensimmäisen ryhmäkokoontumisen jälkeen ja toinen välittömästi viimeisen ryhmäkokoontumisen jälkeen. Ensimmäisen ryhmähaastattelun tarkoituksena oli saada tietoa toiveista liittyen työpajan sisältöön. Jälkimmäinen ryhmähaastattelu antoi palautetta työpajan onnistumisesta ja kokemuksista. Ryhmähaastatteluja ei nauhoitettu suuren ryhmäkoon takia. Aineisto analysoitiin laadullisesti soveltaen sisällön analyysin menetelmää.
Musiikinopiskelijan kannalta kehittämisprojekti antoi uuden lähestymistavan musiikin tuottamiseen ja esittämiseen. Työpajassa mahdollistui vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Musiikinopiskelijat kokivat palautteen, projektiryhmän tapaamiset sekä materiaalikansion tarpeellisiksi. Asiakkaat olivat tyytyväisiä ja olisivat halunneet jatkaa ryhmäkokoontumisia. Sisältö miellytti heitä. Mukavaksi koettiin se, että sai kokeilla uusia asioita. Aktiivisuus lisääntyi työpajan edetessä. Ikääntyneen toimintakyvyn käytön merkitystä tulisikin korostaa. Yhteistyötä taidealan ammattilaisten ja hoitotyön ammattilaisten kanssa tulisi tulevaisuudessa hyödyntää.