Tunnejohtaminen : Flow-tilan hyväksikäyttäminen taiteellisen ryhmätyön tehokkuuden parantamisessa.
Sorja, Jaakko (2012)
Sorja, Jaakko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121018796
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä keskitytään siihen, kuinka johtaja voi omaa ja alaistensa tunnetilaa ohjaamalla viedä ryhmäänsä kohti optimaalista tehokkuutta. Tehokkuus taiteellisessa tekemisessä tarkoittaa sitä, että yksilöt pystyvät käyttämään omia taitojaan ja tietojaan mahdollisimman nopeasti ja että päätökset, jotka luovat valmiin lopputuloksen ovat oikeita ja tarkkoja. Ihmisen keskittynein eli tehokkain tila saavutetaan, kun hän pääsee flow-tilaan. Koska elokuvan tekeminen on ryhmätyötä, tehokkaimman työympäristön saavuttamiseksi työryhmän johtajan on mahdollistettava flow-tila koko työryhmälleen.
Yhdistämällä tunteita, johtajuutta ja flow-tilaa käsitelleiden tutkijoiden tutkimustuloksia omiin kokemuksiini vuosina 2010-2011 tehdyistä TAMK:n opinnäyteprojekteista olen tullut siihen tulokseen, että ryhmänjohtaja pystyy ohjaamaan ryhmäänsä kohti tunnetilaa, mikä mahdollistaa flow-tilan muodostumisen. Määrätietoinen pyrkimys päämäärään yhdistettynä ajatusten keskittymiseen olennaiseen, eli tähän hetkeen, antavat parhaan mahdollisuuden tehtävän suorittamiseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tällainen mielentila syntyy, kun luodaan mahdollisimman stressitön toimintaympäristö ja mahdollistetaan psykologi Mihaly Csikszentmihalyin määrittämät flow-tilan 8 prekursoria, jotka ovat 1) Päämäärät ovat selvät, 2) Palaute on nopeaa, 3) Tasapaino haasteiden ja taitojen välillä, 4) Keskittyminen on syvää, 5) Nykyhetki tärkein, 6) Hallinta ei tuota vaikeuksia, 7) Ajantaju muuttuu, 8) Egon poissa olo. Näistä tärkeimmät ovat kohdat 1, 2, ja 3, sillä ryhmänjohtajalla on mahdollisuus vaikuttaa niihin omalla toiminnallaan.
Esittelemäni työtavat antavat ryhmänjohtajalle mahdollisuuden ryhmän tunnetilan ohjaamiseen flow-tilaa kohti. Opinnäytetyöni antaa lukijalle tietoa tunnetilojen ja stressin hallinnasta ryhmänjohtajan näkökulmasta. Tämän ymmärryksen kautta hän pystyy rakentamaan mahdollisimman stressittömän työympäristön niin itselleen kuin ryhmälleenkin. Kun koko työryhmän tunnetila on optimaalinen, myös työtehokkuus paranee.
Yhdistämällä tunteita, johtajuutta ja flow-tilaa käsitelleiden tutkijoiden tutkimustuloksia omiin kokemuksiini vuosina 2010-2011 tehdyistä TAMK:n opinnäyteprojekteista olen tullut siihen tulokseen, että ryhmänjohtaja pystyy ohjaamaan ryhmäänsä kohti tunnetilaa, mikä mahdollistaa flow-tilan muodostumisen. Määrätietoinen pyrkimys päämäärään yhdistettynä ajatusten keskittymiseen olennaiseen, eli tähän hetkeen, antavat parhaan mahdollisuuden tehtävän suorittamiseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tällainen mielentila syntyy, kun luodaan mahdollisimman stressitön toimintaympäristö ja mahdollistetaan psykologi Mihaly Csikszentmihalyin määrittämät flow-tilan 8 prekursoria, jotka ovat 1) Päämäärät ovat selvät, 2) Palaute on nopeaa, 3) Tasapaino haasteiden ja taitojen välillä, 4) Keskittyminen on syvää, 5) Nykyhetki tärkein, 6) Hallinta ei tuota vaikeuksia, 7) Ajantaju muuttuu, 8) Egon poissa olo. Näistä tärkeimmät ovat kohdat 1, 2, ja 3, sillä ryhmänjohtajalla on mahdollisuus vaikuttaa niihin omalla toiminnallaan.
Esittelemäni työtavat antavat ryhmänjohtajalle mahdollisuuden ryhmän tunnetilan ohjaamiseen flow-tilaa kohti. Opinnäytetyöni antaa lukijalle tietoa tunnetilojen ja stressin hallinnasta ryhmänjohtajan näkökulmasta. Tämän ymmärryksen kautta hän pystyy rakentamaan mahdollisimman stressittömän työympäristön niin itselleen kuin ryhmälleenkin. Kun koko työryhmän tunnetila on optimaalinen, myös työtehokkuus paranee.