Rakennusjätteiden lajittelumallien vertailu
Suhanto, Saara (2012)
Suhanto, Saara
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718652
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena olivat NCC Rakennus Oy:n Sisä-Suomen Jyväskylän yksikön jätehuoltojärjestelyt rakennustyömailla. Aihe rajattiin koskemaan asuntojen uudisrakentamista, koska samantyyppisiin kohteisiin olisi mahdollista kehittää yhteneväinen toimintamalli jätehuollon toteuttamiseksi. Aihetta tutkittiin NCC Rakennus Oy:n näkökulmasta.
Tavoitteena työllä oli vertailla eri lajittelumallien kustannustehokkuutta. Aihetta lähestyttiin tutustumalla kahden valmistuneeseen asuntohankkeen jätehuollon toteutukseen. Kohteiden jätehuollon toteutus selvitettiin haastattelemalla vastaavia mestareita ja syntyneet jätemäärät saatiin tietoon jäteraporteista. Seuraavaksi selvitettiin Keski-Suomen alueella toimivien palveluntuottajien tarjoamia mahdollisuuksia lajittelun toteutukseen sekä näiden palvelujen hintoja. Kerättyjen tietojen pohjalta oli tarkoituksena löytää kustannustehokkain toimintamalli työmaan rakennusjätteiden lajittelemiselle.
Vertailulaskelmista kävi ilmi, että mitä laajemmin työmaalla jätteet lajitellaan, sitä edullisemmaksi niiden vastaanottaminen jätekeskuksessa tulee. Tuloksia tutkittaessa tulee kuitenkin huomioida useita seikkoja, jotka pienentävät lopputuloksen luotettavuutta. Muun muassa valmistuneiden työmaiden jäteraporteista ei voida tietää varmasti eri jätejakeiden todellisia määriä, koska lajittelu ei ole ollut täydellistä ja sekajätteen osuus on ollut suuri. Tämän vuoksi vertailulaskelma jää vajaaksi syntypaikkalajittelumallin osalta. Jätekustannuksia laskettaessa ei voida myöskään huomioida esimerkiksi työnosuutta, joka on luultavasti lajittelun lisääntyessä suurempi.
Lisäksi työssä kerättiin haastatteluissa ja työn ohjauskeskusteluissa esiin tulleita keinoja työmaan jätemäärien pienentämiseksi. Näitä keinoja ei työssä kuitenkaan lähdetty viemään pidemmälle, vaan jätettiin työntilaajan käytettäviksi.
Tavoitteena työllä oli vertailla eri lajittelumallien kustannustehokkuutta. Aihetta lähestyttiin tutustumalla kahden valmistuneeseen asuntohankkeen jätehuollon toteutukseen. Kohteiden jätehuollon toteutus selvitettiin haastattelemalla vastaavia mestareita ja syntyneet jätemäärät saatiin tietoon jäteraporteista. Seuraavaksi selvitettiin Keski-Suomen alueella toimivien palveluntuottajien tarjoamia mahdollisuuksia lajittelun toteutukseen sekä näiden palvelujen hintoja. Kerättyjen tietojen pohjalta oli tarkoituksena löytää kustannustehokkain toimintamalli työmaan rakennusjätteiden lajittelemiselle.
Vertailulaskelmista kävi ilmi, että mitä laajemmin työmaalla jätteet lajitellaan, sitä edullisemmaksi niiden vastaanottaminen jätekeskuksessa tulee. Tuloksia tutkittaessa tulee kuitenkin huomioida useita seikkoja, jotka pienentävät lopputuloksen luotettavuutta. Muun muassa valmistuneiden työmaiden jäteraporteista ei voida tietää varmasti eri jätejakeiden todellisia määriä, koska lajittelu ei ole ollut täydellistä ja sekajätteen osuus on ollut suuri. Tämän vuoksi vertailulaskelma jää vajaaksi syntypaikkalajittelumallin osalta. Jätekustannuksia laskettaessa ei voida myöskään huomioida esimerkiksi työnosuutta, joka on luultavasti lajittelun lisääntyessä suurempi.
Lisäksi työssä kerättiin haastatteluissa ja työn ohjauskeskusteluissa esiin tulleita keinoja työmaan jätemäärien pienentämiseksi. Näitä keinoja ei työssä kuitenkaan lähdetty viemään pidemmälle, vaan jätettiin työntilaajan käytettäviksi.