Hoitajan taidot ja keinot kohdata äkillisesti sairastuneen lapsen perhe : Hoitohenkilökunnan kuvaamana
Marttila, Kaisa; Turunen, Heidi (2012)
Marttila, Kaisa
Turunen, Heidi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518555
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten hoitohenkilökunta kohtaa äkillisesti sairastuneen lapsen perheen, mitkä tekijät tukevat äkillisesti sairastuneen lapsen perhettä ensikohtaamisessa ja miten ensikohtaamista voisi hoitohenkilökunnan mielestä kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Opinnäytetyön keskeisimpinä teoreettisina lähtökohtina työssä käsiteltiin lapsen äkillistä sairastumista, perheen ensikohtaamista, sekä hoitohenkilökunnan ja perheen välistä vuorovaikutusta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin hoitohenkilökunnalle suunnattujen teemahaastattelujen avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa ilmeni, että hoitajalla ja hoitajan toiminnalla on suuri merkitys perheelle ensikohtaamistilanteessa. Tulosten mukaan ensikohtaamisen onnistumiseen vaikuttavat hoitajan lisäksi myös erilaiset ympäristöön ja perheen piirteisiin liittyvät ominaisuudet. Äkillisesti sairastuneen lapsen perhettä tukevia tekijöitä ensikohtaamisessa ovat muun muassa miellyttävän vastaanottotilanteen luominen, perheen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja perheen tukeminen eri muodoin.
Jatkossa voitaisiin esimerkiksi selvittää perheen kokemuksia lapsen äkillisestä sairastumisesta, osastolle joutumisesta ja sen herättämistä tuntemuksista, sekä tekijöistä, jotka perheen itsensä mielestä tukevat heitä ensikohtaamistilanteessa. Lisäksi voitaisiin tutkia eroavatko äidin ja isän kokemukset näiden asioiden suhteen toisistaan.
Opinnäytetyön keskeisimpinä teoreettisina lähtökohtina työssä käsiteltiin lapsen äkillistä sairastumista, perheen ensikohtaamista, sekä hoitohenkilökunnan ja perheen välistä vuorovaikutusta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin hoitohenkilökunnalle suunnattujen teemahaastattelujen avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tuloksissa ilmeni, että hoitajalla ja hoitajan toiminnalla on suuri merkitys perheelle ensikohtaamistilanteessa. Tulosten mukaan ensikohtaamisen onnistumiseen vaikuttavat hoitajan lisäksi myös erilaiset ympäristöön ja perheen piirteisiin liittyvät ominaisuudet. Äkillisesti sairastuneen lapsen perhettä tukevia tekijöitä ensikohtaamisessa ovat muun muassa miellyttävän vastaanottotilanteen luominen, perheen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja perheen tukeminen eri muodoin.
Jatkossa voitaisiin esimerkiksi selvittää perheen kokemuksia lapsen äkillisestä sairastumisesta, osastolle joutumisesta ja sen herättämistä tuntemuksista, sekä tekijöistä, jotka perheen itsensä mielestä tukevat heitä ensikohtaamistilanteessa. Lisäksi voitaisiin tutkia eroavatko äidin ja isän kokemukset näiden asioiden suhteen toisistaan.