Joukkokäsiteltyjen ensiharvennusten korjuujälki Stora Enso Metsän Etelä-Suomen hankinta-alueella
Kataja, Tuukka (2012)
Kataja, Tuukka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518512
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää joukkokäsiteltyjen ainespuuleimikoiden korjuujälki Stora Enso Metsän Etelä-Suomen hankinta-alueella. Erityisesti runkovauriot olivat mielenkiinnon kohteena.
Mittaukset suoritettiin jälki-inventointimenetelmällä Tapion maastotarkastusten ohjeen 2011 mukaisesti kesän 2012 aikana. Tutkimusaineisto koostui 14 ensiharvennustyömaasta. Vertailtava aineisto saatiin Tapion tekemästä vuoden 2010 valtakunnallisesta korjuujälkitutkimuksesta. Tarkastetuilta työmailta mitattiin puuston runkoluku, pohjapinta-ala, keskiläpimitta, valtapituus, poistuma, runkovauriot, ajouraleveys, ajouraväli, kannon korkeus ja kannon läpimitta. Ajourapainaumia ja juurivaurioita ei mitattu.
Tutkimusaineiston runkovaurioiden osuus jäävästä puustosta oli keskimäärin 3,38 prosenttia. Ajouraleveyden keskiarvo oli 4,7 ja ajouravälin 18,1 metriä. Puuston runkoluku oli 828 ja poistuma 889 kpl/hehtaarilla. Kannon korkeus oli keskimäärin 12,8 ja läpimitta 14,7 cm. Hyvän kokonaisarvosanan saavutti ainoastaan yksi leimikko. Huomautettavaa oli 12 kohteella ja yksi kohde sai arvosanan virheellinen.
Suurimmat syyt huomautuksiin olivat liian kapea ajouraväli ja liian vähäinen jäävän puuston määrä. Sen sijaan runkovaurioiden määrä oli hyvällä tasolla. Lisäksi kannot jäivät lähes joka kohteella liian korkeiksi.
Asiasanat: korjuujälki, ensiharvennus, joukkokäsittely
Jatkossa joukkokäsittelytyömailla tulee kiinnittää huomiota jäävän puuston määrään ja ajouraverkoston suunnitteluun. Lisäksi jäävän kannon korkeutta ja sen vaikutusta tulisi tutkia lisää.
Mittaukset suoritettiin jälki-inventointimenetelmällä Tapion maastotarkastusten ohjeen 2011 mukaisesti kesän 2012 aikana. Tutkimusaineisto koostui 14 ensiharvennustyömaasta. Vertailtava aineisto saatiin Tapion tekemästä vuoden 2010 valtakunnallisesta korjuujälkitutkimuksesta. Tarkastetuilta työmailta mitattiin puuston runkoluku, pohjapinta-ala, keskiläpimitta, valtapituus, poistuma, runkovauriot, ajouraleveys, ajouraväli, kannon korkeus ja kannon läpimitta. Ajourapainaumia ja juurivaurioita ei mitattu.
Tutkimusaineiston runkovaurioiden osuus jäävästä puustosta oli keskimäärin 3,38 prosenttia. Ajouraleveyden keskiarvo oli 4,7 ja ajouravälin 18,1 metriä. Puuston runkoluku oli 828 ja poistuma 889 kpl/hehtaarilla. Kannon korkeus oli keskimäärin 12,8 ja läpimitta 14,7 cm. Hyvän kokonaisarvosanan saavutti ainoastaan yksi leimikko. Huomautettavaa oli 12 kohteella ja yksi kohde sai arvosanan virheellinen.
Suurimmat syyt huomautuksiin olivat liian kapea ajouraväli ja liian vähäinen jäävän puuston määrä. Sen sijaan runkovaurioiden määrä oli hyvällä tasolla. Lisäksi kannot jäivät lähes joka kohteella liian korkeiksi.
Asiasanat: korjuujälki, ensiharvennus, joukkokäsittely
Jatkossa joukkokäsittelytyömailla tulee kiinnittää huomiota jäävän puuston määrään ja ajouraverkoston suunnitteluun. Lisäksi jäävän kannon korkeutta ja sen vaikutusta tulisi tutkia lisää.