"Parasta oli, että työntekijä vaivautui tulemaan meille asti, monta kertaa." : Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta
Isomettä, Jenni (2012)
Isomettä, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518446
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe nousi esiin Tampereen kaupungin lasten ja nuorten terveyspalveluiden OSMO-hankkeesta. Työelämätaho oli vakuuttunut tämänkaltaisen työn tarpeellisuudesta. OSMO-lyhenne tulee sanoista osaamisverkostoista monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristöihin. Opinnäytetyössä kartoitettiin Tampereen kaupungin OSMO-hankkeen ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen osallistuneiden kokemuksia valmennuksesta. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä he ovat kokeneet valmennuksen konkreettisesti olevan ja miten he ovat kokeneet valmennuksen.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselymenetelmää käyttäen keväällä 2012. Kyselyyn vastanneet olivat ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen osallistuneita nuoria. Kyselylomakkeet toimitettiin OSMO-hankkeen työntekijöille eli valmentajille, ja he toimittivat ne valmennettavilleen valmennusprosessin päättyessä. Tutkimusjoukon laajuus oli seitsemän henkilöä. Opinnäytetyö oli laadullinen, ja siinä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että valmennus on pääasiassa sisältänyt juttelua. Keskeisimmät teemat liittyivät koulunkäyntiin, perheeseen, henkilöön itseensä ja tulevaisuuteen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus on hyödyllistä tavoitteellista toimintaa, jolla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Valmennettavat kokivat valmennuksen olevan palvelu, josta he saavat eväitä elämään. Luottamus ja turvallisuus olivat keskeiset teemat, jotka nousivat esiin vastauksista.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselymenetelmää käyttäen keväällä 2012. Kyselyyn vastanneet olivat ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen osallistuneita nuoria. Kyselylomakkeet toimitettiin OSMO-hankkeen työntekijöille eli valmentajille, ja he toimittivat ne valmennettavilleen valmennusprosessin päättyessä. Tutkimusjoukon laajuus oli seitsemän henkilöä. Opinnäytetyö oli laadullinen, ja siinä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että valmennus on pääasiassa sisältänyt juttelua. Keskeisimmät teemat liittyivät koulunkäyntiin, perheeseen, henkilöön itseensä ja tulevaisuuteen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus on hyödyllistä tavoitteellista toimintaa, jolla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Valmennettavat kokivat valmennuksen olevan palvelu, josta he saavat eväitä elämään. Luottamus ja turvallisuus olivat keskeiset teemat, jotka nousivat esiin vastauksista.