Työssäjaksamisen kehittäminen : Shell HelmiSimpukka Halikossa
Kaasalainen, Mari (2012)
Kaasalainen, Mari
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518419
Tiivistelmä
Nykypäivänä työelämässä kiinnitetään yhä enemmän huomiota työntekijöiden työssäjaksamiseen. Työntekijöistä on hyvä pitää huolta, sillä työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Pienilläkin teoilla on merkittävä vaikutus henkilöstön työssäjaksamiseen. Työssäjaksaminen on erittäin ajankohtainen aihe toimeksiantajalle, sillä vuoden 2012 aikana on yrityksessä kiinnitetty huomiota erityisesti henkilöstön työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin.
Työn tavoitteeksi asetettiin kehitysehdotuksien luominen, jotka auttaisivat kehittämään työntekijöiden työssäjaksamista sekä työilmapiiriä työpaikalla. Kehitysehdotukset voidaan ottaa toimeksiantajan puolelta käyttöön kokonaisuudessaan, jolloin saadaan paras mahdollinen kehitystulos henkilöstön työssäjaksamiseen. Kehitysehdotuksista voidaan myös toteuttaa yksittäisiä osia, jolloin vaikutetaan vain tiettyyn työssäjaksamisen osa-alueeseen.
Työssäjaksamista tarkastellaan eri osa-alueina. Osa-alueet on jaoteltu yleisiin työssäjaksamisen vaikuttimiin, esimiehen vaikutusmahdollisuuksiin henkilöstön työssäjaksamisessa sekä jokaisen työntekijän omiin vaikutusmahdollisuuksiin omassa työssäjaksamisessa.
Tutkimusmenetelmänä henkilöstön työssäjaksamisen kartoittamisessa käytettiin teemahaastattelua, jonka avulla pystyttiin hyvin tuomaan esille haastateltavien mielipiteet, kokemukset sekä tuntemukset. Haastattelu suoritettiin yksilöhaastatteluna. Tämä oli tärkeää, sillä haastatteluissa käsiteltiin henkilökohtaisia asioita haastateltavien henkisestä ja fyysisestä työssäjaksamisesta.
Haastattelujen tulosten ja työssä käytetyn teorian pohjalta toimeksiantajalle luotiin viisi toisiaan tukevaa kehitysehdotusta. Osa kehitysehdotuksista on pelkästään esimiesten käyttöön ja osa koko työyhteisön yhteiseen käyttöön. Kehitysehdotukset ovat yksinäänkin toteutettavissa käytäntöön, mutta yhdessä ne tukevat toinen toisiaan, kehittäen parhaiten koko työyhteisön työssäjaksamista.
Työn tavoitteeksi asetettiin kehitysehdotuksien luominen, jotka auttaisivat kehittämään työntekijöiden työssäjaksamista sekä työilmapiiriä työpaikalla. Kehitysehdotukset voidaan ottaa toimeksiantajan puolelta käyttöön kokonaisuudessaan, jolloin saadaan paras mahdollinen kehitystulos henkilöstön työssäjaksamiseen. Kehitysehdotuksista voidaan myös toteuttaa yksittäisiä osia, jolloin vaikutetaan vain tiettyyn työssäjaksamisen osa-alueeseen.
Työssäjaksamista tarkastellaan eri osa-alueina. Osa-alueet on jaoteltu yleisiin työssäjaksamisen vaikuttimiin, esimiehen vaikutusmahdollisuuksiin henkilöstön työssäjaksamisessa sekä jokaisen työntekijän omiin vaikutusmahdollisuuksiin omassa työssäjaksamisessa.
Tutkimusmenetelmänä henkilöstön työssäjaksamisen kartoittamisessa käytettiin teemahaastattelua, jonka avulla pystyttiin hyvin tuomaan esille haastateltavien mielipiteet, kokemukset sekä tuntemukset. Haastattelu suoritettiin yksilöhaastatteluna. Tämä oli tärkeää, sillä haastatteluissa käsiteltiin henkilökohtaisia asioita haastateltavien henkisestä ja fyysisestä työssäjaksamisesta.
Haastattelujen tulosten ja työssä käytetyn teorian pohjalta toimeksiantajalle luotiin viisi toisiaan tukevaa kehitysehdotusta. Osa kehitysehdotuksista on pelkästään esimiesten käyttöön ja osa koko työyhteisön yhteiseen käyttöön. Kehitysehdotukset ovat yksinäänkin toteutettavissa käytäntöön, mutta yhdessä ne tukevat toinen toisiaan, kehittäen parhaiten koko työyhteisön työssäjaksamista.