Ikäihmisten terveyteen liittyvien hyvinvointi-indikaattorien päivitys : Naantalin Paranee-hanke
Vilén, Taina (2012)
Vilén, Taina
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418349
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana Turun AMK:n ja Naantalin kaupungin PARANEE-hanketta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää kuntaliitoksen mahdollisia terveyteen sekä hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, mitä Naantalin hyvinvointikertomuksessa käytetyt ikäihmisten terveyteen liittyvät hyvinvointi-indikaattorit osoittivat Naantalin ikäihmisten hyvinvoinnista vuonna 2010 sekä millaisia muutoksia oli tapahtunut vuosina 2007 - 2010. Naantalin hyvinvointikertomuksessa on yhteensä 46 hyvinvointi-indikaattoria, mutta tässä opinnäytetyössä niistä kuvattiin yhdeksää jo aikaisemmin valittua ikäihmisten terveyteen liittyvää hyvinvointi-indikaattoria.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tilastotiedot saatiin Terveyden- ja hyvinvointlaitoksen (THL) ylläpitämästä ja tuottamasta SOTKAnet tilasto- ja indikaattoripankista. Lisäksi tietolähteenä käytettiin Kansaneläkelaitoksen (KELA)raportteja (Terveyspuntari). Tiedot tilastoista kerättiin syyskuussa 2012.
Hyvinvoinnin tutkiminen on haasteellista ja kuitenkin se on yksi yhteiskuntamme keskeisistä arvoista. Tutkimuksista on käynyt ilmi, että iäkkäät ihmiset ovat itse oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on hyvä, että he saavat itse vaikuttaa terveyteensä ja elämänlaatuunsa. Hyvinvointi-indikaattorien antaman tiedon mukaan Naantalin ikäihmisten hyvinvoinnissa on tapahtunut muutosta vuosien 2007 - 2010 välillä. Verrattaessa vuoden 2010 tilastotietoja vuoden 2009 tietoihin suuria muutoksia hyvinvoinnissa ei ole havaittavissa. Toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että saatuja tutkimus- ja tilastotietoja seurataan ja arvioidaan. Ilman näitä on hankalaa suunnitella tulevaa. (Wilskman ym. 2008,27.)
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tilastotiedot saatiin Terveyden- ja hyvinvointlaitoksen (THL) ylläpitämästä ja tuottamasta SOTKAnet tilasto- ja indikaattoripankista. Lisäksi tietolähteenä käytettiin Kansaneläkelaitoksen (KELA)raportteja (Terveyspuntari). Tiedot tilastoista kerättiin syyskuussa 2012.
Hyvinvoinnin tutkiminen on haasteellista ja kuitenkin se on yksi yhteiskuntamme keskeisistä arvoista. Tutkimuksista on käynyt ilmi, että iäkkäät ihmiset ovat itse oman elämänsä asiantuntijoita, ja siksi on hyvä, että he saavat itse vaikuttaa terveyteensä ja elämänlaatuunsa. Hyvinvointi-indikaattorien antaman tiedon mukaan Naantalin ikäihmisten hyvinvoinnissa on tapahtunut muutosta vuosien 2007 - 2010 välillä. Verrattaessa vuoden 2010 tilastotietoja vuoden 2009 tietoihin suuria muutoksia hyvinvoinnissa ei ole havaittavissa. Toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että saatuja tutkimus- ja tilastotietoja seurataan ja arvioidaan. Ilman näitä on hankalaa suunnitella tulevaa. (Wilskman ym. 2008,27.)