Kulttuurilähtöisyys somalilapsen, -nuoren ja -perheen hoitotyössä
Valkonen, Emmi (2012)
Valkonen, Emmi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418299
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kuvaa somali maahanmuuttaja lasten- nuorten- ja perheiden kulttuurilähtöistä hoitotyötä. Tarkoituksena on kuvata somali maahanmuuttajien jokapäiväiseen elämään vaikuttavia kulttuurisidonnaisia uskomuksia ja tapoja. Opinnäytetyö toteutetaan osana Lasten ja nuorten hoitotyön tulevaisuuden osaaminen -hanketta. Hankkeen toteutuksessa on mukana HYKS:n naisten ja lastentautien tulosyksikkö, Metropolia ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma ja Tampereen yliopiston hoitotieteenlaitos. Hankkeen tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden tarpeita vastaavia hoitotyön toimintakäytäntöjä, joilla edistetään potilasturvallisuutta ja perheiden selviytymistä.
Opinnäytetyö toteutettiin sovellettuna kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin tekemällä kirjallisuushakuja eri tietokannoista. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusta. Tutkimukset ovat vuosilta 2000-2012. Aineisto on analysoitu induktiivista sisällön analyysiä käyttäen.
Tulokset on jaettu kuuteen eri teemaan jotka kuvaavat somali maahanmuuttajille tärkeitä kulttuurilähtöisiä asioita. Somalikulttuurissa sukupuoliroolit ovat konservatiiviset ja sukupuolet ovat jakautuneet omiin alueisiinsa. Konservatiiviset sukupuoliroolit ja patriarkaalinen perhemalli poikkeavat länsimaisesta mallista aiheuttaen maahanmuuttajaperheiden sisällä hämmennystä ja erimielisyyksiä. Somalikulttuuri on kollektiivinen kulttuuri jossa perhe ja sukulaiset toimivat tärkeänä turvaverkkona yksilölle. Monet maahanmuuttajat kokevat yksinäisyyttä nykyisessä kotimaassaan. Somalien identiteetin pohjana on islaminusko ja usko Allahin määräämään kohtaloon. Somalit uskovat sairauden ja terveyden tulevan Allahilta. Somalitraditiosta tulee useita uskomuksia jotka vaikuttavat maahanmuuttajien päivittäiseen elämään. Usein luottamus somalitraditioon on suurempaa kuin länsimaiseen lääketieteeseen. Tunteiden näyttäminen avoimesti ei ole somalikulttuurissa hyväksyttävää, vaan kulttuuri arvostaa mielenlujuutta ja sitkeyttä. Suurella osalla maahanmuuttajista on sodanaikaisia traumoja, mutta mielenterveyden ongelmiin liittyy häpeän tunteita, eikä niistä haluta puhua. Somali maahanmuuttajat kokevat elävänsä maanpaossa ja tuntevat kaipuuta Somaliaan. Muistot Somaliasta ennen sotaa ovat sävyltään nostalgisia. Jatkotutkimuksia voisi suunnata somalinuorten asenteisiin ja kokemuksiin maahanmuuttajana, tai maahanmuuttajan lapsena olosta.
Opinnäytetyö toteutettiin sovellettuna kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin tekemällä kirjallisuushakuja eri tietokannoista. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusta. Tutkimukset ovat vuosilta 2000-2012. Aineisto on analysoitu induktiivista sisällön analyysiä käyttäen.
Tulokset on jaettu kuuteen eri teemaan jotka kuvaavat somali maahanmuuttajille tärkeitä kulttuurilähtöisiä asioita. Somalikulttuurissa sukupuoliroolit ovat konservatiiviset ja sukupuolet ovat jakautuneet omiin alueisiinsa. Konservatiiviset sukupuoliroolit ja patriarkaalinen perhemalli poikkeavat länsimaisesta mallista aiheuttaen maahanmuuttajaperheiden sisällä hämmennystä ja erimielisyyksiä. Somalikulttuuri on kollektiivinen kulttuuri jossa perhe ja sukulaiset toimivat tärkeänä turvaverkkona yksilölle. Monet maahanmuuttajat kokevat yksinäisyyttä nykyisessä kotimaassaan. Somalien identiteetin pohjana on islaminusko ja usko Allahin määräämään kohtaloon. Somalit uskovat sairauden ja terveyden tulevan Allahilta. Somalitraditiosta tulee useita uskomuksia jotka vaikuttavat maahanmuuttajien päivittäiseen elämään. Usein luottamus somalitraditioon on suurempaa kuin länsimaiseen lääketieteeseen. Tunteiden näyttäminen avoimesti ei ole somalikulttuurissa hyväksyttävää, vaan kulttuuri arvostaa mielenlujuutta ja sitkeyttä. Suurella osalla maahanmuuttajista on sodanaikaisia traumoja, mutta mielenterveyden ongelmiin liittyy häpeän tunteita, eikä niistä haluta puhua. Somali maahanmuuttajat kokevat elävänsä maanpaossa ja tuntevat kaipuuta Somaliaan. Muistot Somaliasta ennen sotaa ovat sävyltään nostalgisia. Jatkotutkimuksia voisi suunnata somalinuorten asenteisiin ja kokemuksiin maahanmuuttajana, tai maahanmuuttajan lapsena olosta.