Sähköpyörätuoli- ja sähkömopediasiakkaan apuvälinepalveluprosessi Satakunnan sairaanhoitopiirissä
Tynjälä, Kristiina (2012)
Tynjälä, Kristiina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120318108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120318108
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli sähköpyörätuoli- ja sähkömopediasiakkaan apuvälinepalveluprosessin kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tarkoituksena oli laatia moniammatillisena yhteistyönä paranneltu toimintamalli, jotta palveluprosessi toteutuisi yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti työntekijästä tai apuvälineen tarvitsijasta riippumatta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa sähköpyörätuoli- ja sähkömopediasiakkaan apuvälinepalveluprosessin nykytila, laatia prosessista parannusehdotus sekä arviointisuunnitelma uuden toimintamallin käyttöönoton vaikutuksista.
Apuvälinepalveluja on Suomessa viime vuosina kehitetty laajasti laatusuosituksen ohjeistuksen mukaisesti. Apuvälinepalvelun yleiset perusteet on kuvattu Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet –julkaisussa. Lisäksi lähes kaikki sairaanhoitopiirit ovat laatineet ohjeistusten pohjalta alueellisia apuvälineiden saatavuusperusteita. Kyseiset ohjeistukset sekä apuvälinepalveluja ohjaava lainsäädäntö antavat hyvät lähtökohdat apuvälinepalveluiden toteuttamiselle. Satakunnan sairaanhoitopiirissä oli kuitenkin todettu erityisesti sähkökäyttöisten liikkumisen apuvälineiden laadukkaan apuvälinepalvelun toteuttamisen olevan melko haasteellista ja vaativan kehittämistoimenpiteitä.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta, jossa pyritään kehittämistoiminnan kautta ongelman ratkaisuun ja sen kautta muutokseen. Toimintatutkimus on tilanteeseen sidottua, yhteistoimintaa vaativaa, osallistuvaa ja itseään tarkkailevaa tutkimusta. Tiedonkeruun välineenä käytettiin täsmäryhmähaastatteluja, joihin oli kutsuttu sairaanhoitopiirin apuvälinealan asiantuntijoita. Haastattelujen aiheina olivat nykytilan kartoittaminen, parannusehdotuksen esittämien ja toimintamallin arvioinnin suunnittelu.
Kehittämistyön tuloksena laadittiin yhtenäinen sähköpyörätuoli- ja sähkömopediasiakkaan palveluprosessikuvaus, joka mallinnettiin sähköisen prosessikuvauksen QPR Process Designer –ohjelmiston avulla. Lisäksi opinnäytetyössä päivitettiin prosessikuvaukseen linkitetyt dokumentit, joita palveluprosessin eri vaiheissa tarvitaan. Prosessikuvausta voidaan jatkossa hyödyntää työnjaon ja vastuiden resursoinnissa, ongelmatilanteiden ja päällekkäisyyksien selvittämisessä sekä uuden työntekijän perehdyttämisessä ja työnohjauksessa. Lisäksi prosessikuvauksen mukainen toimintamalli on mahdollisesti hyödynnettävissä muissakin sairaanhoitopiireissä.
Apuvälinepalveluja on Suomessa viime vuosina kehitetty laajasti laatusuosituksen ohjeistuksen mukaisesti. Apuvälinepalvelun yleiset perusteet on kuvattu Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet –julkaisussa. Lisäksi lähes kaikki sairaanhoitopiirit ovat laatineet ohjeistusten pohjalta alueellisia apuvälineiden saatavuusperusteita. Kyseiset ohjeistukset sekä apuvälinepalveluja ohjaava lainsäädäntö antavat hyvät lähtökohdat apuvälinepalveluiden toteuttamiselle. Satakunnan sairaanhoitopiirissä oli kuitenkin todettu erityisesti sähkökäyttöisten liikkumisen apuvälineiden laadukkaan apuvälinepalvelun toteuttamisen olevan melko haasteellista ja vaativan kehittämistoimenpiteitä.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta, jossa pyritään kehittämistoiminnan kautta ongelman ratkaisuun ja sen kautta muutokseen. Toimintatutkimus on tilanteeseen sidottua, yhteistoimintaa vaativaa, osallistuvaa ja itseään tarkkailevaa tutkimusta. Tiedonkeruun välineenä käytettiin täsmäryhmähaastatteluja, joihin oli kutsuttu sairaanhoitopiirin apuvälinealan asiantuntijoita. Haastattelujen aiheina olivat nykytilan kartoittaminen, parannusehdotuksen esittämien ja toimintamallin arvioinnin suunnittelu.
Kehittämistyön tuloksena laadittiin yhtenäinen sähköpyörätuoli- ja sähkömopediasiakkaan palveluprosessikuvaus, joka mallinnettiin sähköisen prosessikuvauksen QPR Process Designer –ohjelmiston avulla. Lisäksi opinnäytetyössä päivitettiin prosessikuvaukseen linkitetyt dokumentit, joita palveluprosessin eri vaiheissa tarvitaan. Prosessikuvausta voidaan jatkossa hyödyntää työnjaon ja vastuiden resursoinnissa, ongelmatilanteiden ja päällekkäisyyksien selvittämisessä sekä uuden työntekijän perehdyttämisessä ja työnohjauksessa. Lisäksi prosessikuvauksen mukainen toimintamalli on mahdollisesti hyödynnettävissä muissakin sairaanhoitopiireissä.