Omahoidon vaikutus antikoagulanttihoitoon ja potilasohjausta edistävät ja estävät tekijät
Kostilainen, Niina (2012)
Kostilainen, Niina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120318044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120318044
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni liittyi projektiin Antikoagulaatiohoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla. Yhteistyötahoina ovat Helsingin terveyskeskukset, HUS-lab ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Metropolian ammattikorkeakoulu on myös mukana opiskelijoiden opinnäytetöiden osalta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kertoa varfariinihoidosta, millaisia vaikutuksia antikoagulaatiohoidon omahoidolla on hoitotasapainoon sekä kuvata potilasohjauksen edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin valitun kansainvälisen tutkimusaineiston pohjalta. Tämän opinnäytetyön aineisto koostuu kahdeksasta tieteellisestä artikkelista. Niistä viisi käsittelee antikoagulanttihoitoa ja kolme potilasohjausta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Keskeisimmät tulokset antikoagulaatiohoidon omahoidon puolesta olivat INR-arvon pysyminen pidempään terapeuttisella leveydellä, 188 potilaan joukossa jopa 72 %. Potilaat, jotka suorittivat antikoagulaatiohoidon omahoitoa, olivat tyytyväisempiä. He kokivat pistämisen tunteen helpommaksi, koska pistivät itse. Autonomian lisääntymisen myötä heistä tuli hoitomyöntyväisempiä. Potilasohjauksessa edistäviä tekijöitä nousi kahdeksan ja estäviä kymmenen. Tärkeimmäksi tekijäksi nousi kummassakin kategoriassa aika. Muut tekijät olivat muun muassa terveydenhuollon henkilöstö, potilasohjaus materiaali, henkilökunnan kouluttamisen tärkeys ja potilas.
Opinnäytetyöhön valitsemani aineiston, ja sen analyysin pohjalta tulokset kertovat antikoagulaatiohoidon omahoidon kannattavaksi niille potilaille, jotka soveltuvat siihen. Näin sairaanhoitajille/terveydenhoitajille jää enemmän aikaa. Tämän ajan he voivat käyttää potilasohjauksen antamiseen. Aika oli se tärkein tekijä, joka tuloksien mukaan mahdollisti hyvän potilasohjauksen.
Olisi mielenkiintoista saada tietää kymmenen vuoden päästä, ovatko potilasohjauksen edistävät ja estävät tekijät edelleen arvoasteikoiltaan samoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kertoa varfariinihoidosta, millaisia vaikutuksia antikoagulaatiohoidon omahoidolla on hoitotasapainoon sekä kuvata potilasohjauksen edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin valitun kansainvälisen tutkimusaineiston pohjalta. Tämän opinnäytetyön aineisto koostuu kahdeksasta tieteellisestä artikkelista. Niistä viisi käsittelee antikoagulanttihoitoa ja kolme potilasohjausta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Keskeisimmät tulokset antikoagulaatiohoidon omahoidon puolesta olivat INR-arvon pysyminen pidempään terapeuttisella leveydellä, 188 potilaan joukossa jopa 72 %. Potilaat, jotka suorittivat antikoagulaatiohoidon omahoitoa, olivat tyytyväisempiä. He kokivat pistämisen tunteen helpommaksi, koska pistivät itse. Autonomian lisääntymisen myötä heistä tuli hoitomyöntyväisempiä. Potilasohjauksessa edistäviä tekijöitä nousi kahdeksan ja estäviä kymmenen. Tärkeimmäksi tekijäksi nousi kummassakin kategoriassa aika. Muut tekijät olivat muun muassa terveydenhuollon henkilöstö, potilasohjaus materiaali, henkilökunnan kouluttamisen tärkeys ja potilas.
Opinnäytetyöhön valitsemani aineiston, ja sen analyysin pohjalta tulokset kertovat antikoagulaatiohoidon omahoidon kannattavaksi niille potilaille, jotka soveltuvat siihen. Näin sairaanhoitajille/terveydenhoitajille jää enemmän aikaa. Tämän ajan he voivat käyttää potilasohjauksen antamiseen. Aika oli se tärkein tekijä, joka tuloksien mukaan mahdollisti hyvän potilasohjauksen.
Olisi mielenkiintoista saada tietää kymmenen vuoden päästä, ovatko potilasohjauksen edistävät ja estävät tekijät edelleen arvoasteikoiltaan samoja.