Raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien ja heidän lastensa turvallisuus : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kytö, Jarna; Lalu, Marjo (2012)
Kytö, Jarna
Lalu, Marjo
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120318008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120318008
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää raskaana olevien päihdeäitien ja heidän lastensa turvalli-suutta arjessa. Tutkittiin, mitkä asiat lisäävät ja mitkä heikentävät turvallisuutta. Seuranta aloitettiin raskauden alusta syntymän jälkeiseen elämään asti. Aineisto kerättiin systemaattisena kirjallisuus-katsauksena Linda ja Medic tietokannoista. Aineisto muodostui yhdeksästä alkuperäistutkimuksesta, ja ne analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan lapsen saaminen on päihdeäidille käänteentekevä kokemus, jonka avulla riippu-vuudesta on helpompi päästä eroon. Äitiys edustaa heille normaalia elämää, joka liittyy päihteettö-mään identiteettiin. Naisten pyrkimystä päihteettömyyteen tukee uudet sosiaaliset kontaktit ja päih-teettömät roolimallit. Turvallisuutta heikentävinä tekijöinä päihdeäideillä esiintyy paljon mielenter-veysongelmia ja masennusta. Päihdeäideillä on usein huono elämäntilanne, he ovat usein nuoria, huonosti koulutettuja ja työttömiä. Perheessä päihdeäidit kokevat väkivaltaa ja heidän väkivalta-kuolemat ovat lisääntyneet. He eivät koe alkoholin suurkulutusta ongelmaksi ja näin ollen eivät tar-vitse siihen apua.
Vastuun ottaminen nähdään yhtenä lasten selviytymiskeinona arjessa. Päihdeperheen lapsen turval-lisuutta edistää varhainen sijoitus biologisen kodin ulkopuolelle. Päihdealtistuksen negatiiviset vai-kutukset heikentävät lapsen turvallisuutta. Huumeille altistuneiden lasten vauriot ovat lievempiä kuin alkoholille altistuneiden ja vaikka päihdealtistus olisi sama, voi se johtaa sikiöiden erilaiseen vammautumiseen. Päihdeäidin vauvat tarvitsevat pidempää synnytyksen jälkeistä tarkkailua. Päih-deperheen lapsen kotiolot ovat levottomia, lapset voivat joutua väkivallan uhreiksi ja vanhemmat laiminlyövät lapsensa perushoitoa. Päihteiden käyttö kuuluu normaalina osana elämään, lapsilta puuttuu normaali suhde vanhempiin sekä lapselle ominainen elämä jää kokematta.
Tulosten mukaan lapsen saaminen on päihdeäidille käänteentekevä kokemus, jonka avulla riippu-vuudesta on helpompi päästä eroon. Äitiys edustaa heille normaalia elämää, joka liittyy päihteettö-mään identiteettiin. Naisten pyrkimystä päihteettömyyteen tukee uudet sosiaaliset kontaktit ja päih-teettömät roolimallit. Turvallisuutta heikentävinä tekijöinä päihdeäideillä esiintyy paljon mielenter-veysongelmia ja masennusta. Päihdeäideillä on usein huono elämäntilanne, he ovat usein nuoria, huonosti koulutettuja ja työttömiä. Perheessä päihdeäidit kokevat väkivaltaa ja heidän väkivalta-kuolemat ovat lisääntyneet. He eivät koe alkoholin suurkulutusta ongelmaksi ja näin ollen eivät tar-vitse siihen apua.
Vastuun ottaminen nähdään yhtenä lasten selviytymiskeinona arjessa. Päihdeperheen lapsen turval-lisuutta edistää varhainen sijoitus biologisen kodin ulkopuolelle. Päihdealtistuksen negatiiviset vai-kutukset heikentävät lapsen turvallisuutta. Huumeille altistuneiden lasten vauriot ovat lievempiä kuin alkoholille altistuneiden ja vaikka päihdealtistus olisi sama, voi se johtaa sikiöiden erilaiseen vammautumiseen. Päihdeäidin vauvat tarvitsevat pidempää synnytyksen jälkeistä tarkkailua. Päih-deperheen lapsen kotiolot ovat levottomia, lapset voivat joutua väkivallan uhreiksi ja vanhemmat laiminlyövät lapsensa perushoitoa. Päihteiden käyttö kuuluu normaalina osana elämään, lapsilta puuttuu normaali suhde vanhempiin sekä lapselle ominainen elämä jää kokematta.