Sairaalahygienian kehittäminen tehohoitotyössä havainnoimalla : Hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisy infektion torjunnan keinoin
Moilanen, Petra (2012)
Moilanen, Petra
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317962
Tiivistelmä
VAP eli hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkokuume on yleisin hoitoon liittyvä infektio teho-osastoilla. Hengitys-laitehoito on tavallinen tukihoito tehohoitopotilaalla. Se on invasiivinen eli lävistävä hoitomuoto, jossa intubaa-tioputki tai trakeostomiakanyyli on hengitysteissä ja toimii samalla infektioporttina. Invasiivisiin toimenpiteisiin ja hoitoihin liittyy aina infektioriski. Hoidon aikana kehittyneet infektiot lisäävät hoitopäiviä, hoidon kustannuksia ja aiheuttavat potilaalle kipua ja kärsimystä. Infektioiden torjunnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa infektioiden syntyyn ja ennen kaikkea potilasturvallisuuteen sekä hoitotyön laatuun. Oikean käsihygienian toteutuminen on merkittävin keino VAP:n ehkäisyssä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten hoitajien aseptiikka ja käsihygienia toteutuu hengityslaitehoidossa olevien potilaiden eriteimutilanteiden yhteydessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää teho-osaston sairaanhoitajien hoitotyön laatua ja lisätä potilasturvallisuutta sairaalahygienian osalta. Opinnäytetyön aihe oli rajattu ainoastaan intuboitujen hengityslaitehoidossa olevien potilaiden hoidon aseptiikan toteutumiseen eriteimutilanteissa. Päätutkimusongelma: Miten hoitajien käsihygienia ja aseptiset työtavat toteutuvat hengityslaitehoidon yhteydessä toteutettavien eriteimujen aikana? Alatutkimusongelma: Mitkä ovat ne osa-alueet, joissa teho-osaston hoitajien tulisi kehittää hygieniaosaamistaan ja hoitotyön keinoja VAP:n ehkäisyssä?
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmä oli systemaattinen havainnointi. Menetelmä valittiin, koska haluttiin saada suoraa ja välitöntä tietoa siitä, miten käsihygienia ja aseptiikkaa toteutuu hengityslaitehoidon yhteydessä. Havainnointi toteutettiin todellisissa hoitotilanteissa Kainuun keskussairaalan teho-osastolla. Havainnointikertoja oli yhteensä 15. Sen apuna käytettiin erillistä havainnointilomaketta eli tarkistuslistaa, johon oli tarkkaan merkitty seurattavat toiminnot. Näitä toimintoja olivat suojautuminen, käsihygienia, VAP:n ehkäisykeinot ja potilaan suun hoito. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen.
Tulosten avulla selvisi hygienian ja aseptiikan osa-alueet, jotka hallitaan hyvin ja ne joissa on vielä kehitettävää. Henkilöstön oma suojautuminen sujui pääosin hyvin, mutta potilaan suojaamisessa esiintyi puutteita. Käsihygienian osalta merkittävimmät tulokset tulivat esille käsihuuhteen määrässä ja hieronta-ajassa. VAP:n ehkäisykeinoja tarkkailtiin niiltä osin, mihin hoitaja voi vaikuttaa. Selkeitä kehittämistarpeita esiintyi potilaan asentohoidon toteutumisessa. Suun hoito toteutui kokonaisuudessaan hyvin, mutta puutteita esiintyi suunhoidon oikeiden tuotteiden valinnassa,kun intubaatio oli kestänyt kolme vuorokautta. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, miten hygieniaosaamista teho-osastolla parannettaisiin ja havainnoinnin voisi toteuttaa laajempana koskien myös lääkäreitä ja muita potilasryhmiä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten hoitajien aseptiikka ja käsihygienia toteutuu hengityslaitehoidossa olevien potilaiden eriteimutilanteiden yhteydessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää teho-osaston sairaanhoitajien hoitotyön laatua ja lisätä potilasturvallisuutta sairaalahygienian osalta. Opinnäytetyön aihe oli rajattu ainoastaan intuboitujen hengityslaitehoidossa olevien potilaiden hoidon aseptiikan toteutumiseen eriteimutilanteissa. Päätutkimusongelma: Miten hoitajien käsihygienia ja aseptiset työtavat toteutuvat hengityslaitehoidon yhteydessä toteutettavien eriteimujen aikana? Alatutkimusongelma: Mitkä ovat ne osa-alueet, joissa teho-osaston hoitajien tulisi kehittää hygieniaosaamistaan ja hoitotyön keinoja VAP:n ehkäisyssä?
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmä oli systemaattinen havainnointi. Menetelmä valittiin, koska haluttiin saada suoraa ja välitöntä tietoa siitä, miten käsihygienia ja aseptiikkaa toteutuu hengityslaitehoidon yhteydessä. Havainnointi toteutettiin todellisissa hoitotilanteissa Kainuun keskussairaalan teho-osastolla. Havainnointikertoja oli yhteensä 15. Sen apuna käytettiin erillistä havainnointilomaketta eli tarkistuslistaa, johon oli tarkkaan merkitty seurattavat toiminnot. Näitä toimintoja olivat suojautuminen, käsihygienia, VAP:n ehkäisykeinot ja potilaan suun hoito. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen.
Tulosten avulla selvisi hygienian ja aseptiikan osa-alueet, jotka hallitaan hyvin ja ne joissa on vielä kehitettävää. Henkilöstön oma suojautuminen sujui pääosin hyvin, mutta potilaan suojaamisessa esiintyi puutteita. Käsihygienian osalta merkittävimmät tulokset tulivat esille käsihuuhteen määrässä ja hieronta-ajassa. VAP:n ehkäisykeinoja tarkkailtiin niiltä osin, mihin hoitaja voi vaikuttaa. Selkeitä kehittämistarpeita esiintyi potilaan asentohoidon toteutumisessa. Suun hoito toteutui kokonaisuudessaan hyvin, mutta puutteita esiintyi suunhoidon oikeiden tuotteiden valinnassa,kun intubaatio oli kestänyt kolme vuorokautta. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, miten hygieniaosaamista teho-osastolla parannettaisiin ja havainnoinnin voisi toteuttaa laajempana koskien myös lääkäreitä ja muita potilasryhmiä.