Ammatillinen surutyö potilaan kuollessa : - opas hoitajille
Vesterinen, Jonna; Sokka, Suvi (2012)
Vesterinen, Jonna
Sokka, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317941
Tiivistelmä
Tämän tuotokseen painottuvan opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä opaslehtinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitajille ammatillisesta surutyöstä potilaan kuollessa. Tehtävänä oli käsitellä surua ja potilaan kuolemaa hoitajan näkökulmasta sekä hoitajien suruun liittyviä selviytymiskeinoja. Opinnäytetyön työelämäyhteytenä toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä opetushoitaja ja projektisuunnittelija.
Kuolema on läsnä kaikessa hoitotyössä ja se vaikuttaa voimakkaasti ympäristöönsä. Kuolema on aina arvokysymys, vaikka se on hoitajan näkökulmasta ammatillista ja arkista. Potilaan kuollessa ihmisenä oleminen ja ammatillisuuden yhdistäminen voi olla vaikeaa. Hoitajan ammatillisuus rakentuu koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kuolemaan liittyvien kokemusten hyödyntämisestä on apua ammatillisessa kasvussa. Kuoleman jälkeen hoitaja käy läpi kuolemaan liittyviä asioita ja erilaisten hoitotyön toimintojen aloittaminen voi olla vaikeaa.
Potilaan kuolema voi herättää hoitajassa monia erilaisia ja ristiriitaisia tunteita. Surun kohtaaminen on yksi hoitotyön vaativimmista osa-alueista, koska se kuluttaa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja. Hoitajan surun voimakkuuteen vaikuttaa muun muassa potilaan ikä ja kuoleman syy sekä hoitosuhteen laatu ja pituus. Eniten tunteita herättävänä pidetään lapsipotilaan kuolemaa. Surureaktio ja sen ilmenemismuodot ovat hyvin yksilöllisiä. Hoitajan on tärkeää tunnistaa oma surureaktionsa, jotta hän pystyy käsittelemään ja purkamaan tunteitaan. Opinnäytetyössä esitettyjen suruun liittyvien selviytymiskeinojen avulla pystyy käsittelemään suruaan ja toimimaan ammattilaisena työssään. Teoriasta keskeisimmiksi hoitajien suruun liittyvistä selviytymiskeinoista nousivat henkilökohtaiset selviytymiskeinot, työyhteisön tuki sekä työnohjaus ja debriefing eli jälkipuinti.
Opaslehtinen muodostui teoreettisen tiedon pohjalta. Opaslehtisen tavoitteena oli saada hoitajia tiedostamaan tunteensa potilaan kuollessa ja käsittelemään niitä. Kehittämisehdotuksena on, että opinnäytetyömme aiheesta voisi tuottaa tutkimuksen, jossa selvitettäisiin sairaanhoitajien työssä kokemien tunteiden vaikutusta työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Aiheesta voisi tehdä myös laadullisen tutkimuksen, jossa selvitettäisiin hoitajien kokemia tunteita potilaan kuollessa tai kuinka hoitajat käsittelevät omaa suruaan.
Kuolema on läsnä kaikessa hoitotyössä ja se vaikuttaa voimakkaasti ympäristöönsä. Kuolema on aina arvokysymys, vaikka se on hoitajan näkökulmasta ammatillista ja arkista. Potilaan kuollessa ihmisenä oleminen ja ammatillisuuden yhdistäminen voi olla vaikeaa. Hoitajan ammatillisuus rakentuu koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kuolemaan liittyvien kokemusten hyödyntämisestä on apua ammatillisessa kasvussa. Kuoleman jälkeen hoitaja käy läpi kuolemaan liittyviä asioita ja erilaisten hoitotyön toimintojen aloittaminen voi olla vaikeaa.
Potilaan kuolema voi herättää hoitajassa monia erilaisia ja ristiriitaisia tunteita. Surun kohtaaminen on yksi hoitotyön vaativimmista osa-alueista, koska se kuluttaa fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja. Hoitajan surun voimakkuuteen vaikuttaa muun muassa potilaan ikä ja kuoleman syy sekä hoitosuhteen laatu ja pituus. Eniten tunteita herättävänä pidetään lapsipotilaan kuolemaa. Surureaktio ja sen ilmenemismuodot ovat hyvin yksilöllisiä. Hoitajan on tärkeää tunnistaa oma surureaktionsa, jotta hän pystyy käsittelemään ja purkamaan tunteitaan. Opinnäytetyössä esitettyjen suruun liittyvien selviytymiskeinojen avulla pystyy käsittelemään suruaan ja toimimaan ammattilaisena työssään. Teoriasta keskeisimmiksi hoitajien suruun liittyvistä selviytymiskeinoista nousivat henkilökohtaiset selviytymiskeinot, työyhteisön tuki sekä työnohjaus ja debriefing eli jälkipuinti.
Opaslehtinen muodostui teoreettisen tiedon pohjalta. Opaslehtisen tavoitteena oli saada hoitajia tiedostamaan tunteensa potilaan kuollessa ja käsittelemään niitä. Kehittämisehdotuksena on, että opinnäytetyömme aiheesta voisi tuottaa tutkimuksen, jossa selvitettäisiin sairaanhoitajien työssä kokemien tunteiden vaikutusta työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Aiheesta voisi tehdä myös laadullisen tutkimuksen, jossa selvitettäisiin hoitajien kokemia tunteita potilaan kuollessa tai kuinka hoitajat käsittelevät omaa suruaan.