Viihtyisyyden ja elämyksellisyyden tekijät kirjastotilassa : Tapaustutkimus Pälkäneen Arkki-kirjastossa
Alanen, Maria (2012)
Alanen, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317915
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kirjastotilaa ja selvitettiin sen viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä tapaustutkimuksena. Tutkimuskohteena opinnäytetyössä oli Pälkäneen kunnankirjaston pääkirjasto Arkki.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksessa tehtiin havainnointia kirjastotilassa, sekä haastateltiin kirjaston asiakkaita. Asiakashaastatteluja kirjastossa tehtiin yhteensä kahdeksan. Haastatteluissa selvitettiin asiakkaiden kokemusta kirjastotilasta, tilan viihtyisyyteen liittyvistä tekijöistä ja pyrittiin myös saamaan selville, miten kirjasto voisi lisätä viihtyisyyttä ja parantaa kokoelman esillepanoa ja markkinointia. Havaintojen ja haastattelujen pohjalta pyrittiin löytämään kehittämisen kohteita ja uusia mahdollisuuksia. Tutkimuksen teoriaosuudessa pohdittiin myös lyhyesti kirjasto- ja myymäläsuunnittelun yhtäläisyyksiä ja sitä millaisia myymäläsuunnittelun konsepteja voidaan hyödyntää myös kirjastotiloissa.
Kirjaston viihtyisyys muodostuu tilasta kokonaisuutena sekä sujuvasta asioinnista. Asiakkaat korostivat haastatteluissa myös laadukkaan asiakaspalvelun merkitystä. Haastatellut asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä kirjastonsa tiloihin ja palveluihin kokonaisuutena, kehittämisen kohteet olivat pieniä. Vaikka kirjasto täytti lähes kaikkien haastateltujen odotukset, kirjastoa ei kuitenkaan nähty elämyksiä tarjoavana paikkana. Osalle haastatelluista kirjaston kokoelmat tarjosivat elämyksiä, ja kokoelma ja tapahtumat nähtiin lähtökohtana kirjaston elämyksellisyyden kehittämiselle. Arkissa onkin edelleen paljon mahdollisuuksia kehittää kirjaston markkinointia.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksessa tehtiin havainnointia kirjastotilassa, sekä haastateltiin kirjaston asiakkaita. Asiakashaastatteluja kirjastossa tehtiin yhteensä kahdeksan. Haastatteluissa selvitettiin asiakkaiden kokemusta kirjastotilasta, tilan viihtyisyyteen liittyvistä tekijöistä ja pyrittiin myös saamaan selville, miten kirjasto voisi lisätä viihtyisyyttä ja parantaa kokoelman esillepanoa ja markkinointia. Havaintojen ja haastattelujen pohjalta pyrittiin löytämään kehittämisen kohteita ja uusia mahdollisuuksia. Tutkimuksen teoriaosuudessa pohdittiin myös lyhyesti kirjasto- ja myymäläsuunnittelun yhtäläisyyksiä ja sitä millaisia myymäläsuunnittelun konsepteja voidaan hyödyntää myös kirjastotiloissa.
Kirjaston viihtyisyys muodostuu tilasta kokonaisuutena sekä sujuvasta asioinnista. Asiakkaat korostivat haastatteluissa myös laadukkaan asiakaspalvelun merkitystä. Haastatellut asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä kirjastonsa tiloihin ja palveluihin kokonaisuutena, kehittämisen kohteet olivat pieniä. Vaikka kirjasto täytti lähes kaikkien haastateltujen odotukset, kirjastoa ei kuitenkaan nähty elämyksiä tarjoavana paikkana. Osalle haastatelluista kirjaston kokoelmat tarjosivat elämyksiä, ja kokoelma ja tapahtumat nähtiin lähtökohtana kirjaston elämyksellisyyden kehittämiselle. Arkissa onkin edelleen paljon mahdollisuuksia kehittää kirjaston markkinointia.