Kinesioteippauksen vaikutus työikäisten naisten krooniseen niska- hartiaseudun jännityskipuun
Nieminen, Sami; Ranne, Mika (2012)
Nieminen, Sami
Ranne, Mika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120317884
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa kinesioteippauksen käyttömahdollisuuksista niska-hartiaseudun jännityskivun hoidossa. Työn tarkoituksena oli selvittää kahden viikon kestävän kinesioteippauksen vaikutusta krooniseen niska- hartiaseudun jännityskipuun. Opinnäytetyö toteutettiin kevään 2012 aikana.
Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, koska tutkimusjoukot olivat pienet. Tutkimusryhmiä oli kaksi, joissa molemmissa oli yhdeksän 31- 60-vuotiasta naista, joilla oli niska- hartiaseudun ongelmia. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Tutkimusryhmät muodostettiin esitietolomakkeesta saatujen tietojen perusteella ja kiputuntemuksen mittaamisessa käytettiin VAS- kipujanaa sekä kipupainemittaria. Lisäksi tutkittavilta kysyttiin nimettömästi tutkimuksen jälkeen miten he kokivat kinesioteippauksen subjektiivisesti.
Tutkimusryhmiä oli kaksi, joista toinen oli teipattava ryhmä ja toinen kontrolliryhmä. Kontrolliryhmälle ei laitettu teippiä ja heille tehtiin ainoastaan mittaukset tutkimuksen alussa ja lopussa. Kivun voimakkuutta mitattiin VAS- kipujanalla asteikolla 0-10, jossa 0=ei kipua ja 10=sietämätön kipu sekä kipupainemittarilla ennalta määritetystä neljästä triggerpisteestä. Mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ennen teippien laittamista sekä lopussa heti teipin poisottamisen jälkeen. Teippaus vaihdettiin viikon käytön jälkeen uuteen ja tutkittavilla oli mahdollisuus toiseen teippaukseen molempien viikkojen aikana, mikäli teippi irtoaisi. Tutkimuksessa käytettiin lihasteippaustekniikkaa erector spinae- lihaksen päälle sekä fasciatekniikkaa kaula- ja rinta-rangan ylimenoalueen päälle hartialinjan suuntaisesti ja se laitettiin kaikille samalla tavalla.
Teipattavan ryhmän VAS- arvoissa ei ollut suurta eroa kontrolliryhmään verrattuna. Teipattavassa ryhmässä arvo laski eli kiputuntemus lieventyi viidellä tutkittavalla ja kontrolliryhmässä neljällä. VAS- arvojen yhteispistemäärää tarkasteltaessa ero ryhmien välillä oli selkeämpi. Kipupainemittarilla saatiin myös vastaavan suuntainen ero ryhmien välille. Tutkittavien subjektiivinen kokemus teipistä oli myös positiivinen.
Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kinesioteippauksella on mahdollista lievittää niska-hartiaseudun jännityskipua.
Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, koska tutkimusjoukot olivat pienet. Tutkimusryhmiä oli kaksi, joissa molemmissa oli yhdeksän 31- 60-vuotiasta naista, joilla oli niska- hartiaseudun ongelmia. Opinnäytetyön menetelminä käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Tutkimusryhmät muodostettiin esitietolomakkeesta saatujen tietojen perusteella ja kiputuntemuksen mittaamisessa käytettiin VAS- kipujanaa sekä kipupainemittaria. Lisäksi tutkittavilta kysyttiin nimettömästi tutkimuksen jälkeen miten he kokivat kinesioteippauksen subjektiivisesti.
Tutkimusryhmiä oli kaksi, joista toinen oli teipattava ryhmä ja toinen kontrolliryhmä. Kontrolliryhmälle ei laitettu teippiä ja heille tehtiin ainoastaan mittaukset tutkimuksen alussa ja lopussa. Kivun voimakkuutta mitattiin VAS- kipujanalla asteikolla 0-10, jossa 0=ei kipua ja 10=sietämätön kipu sekä kipupainemittarilla ennalta määritetystä neljästä triggerpisteestä. Mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ennen teippien laittamista sekä lopussa heti teipin poisottamisen jälkeen. Teippaus vaihdettiin viikon käytön jälkeen uuteen ja tutkittavilla oli mahdollisuus toiseen teippaukseen molempien viikkojen aikana, mikäli teippi irtoaisi. Tutkimuksessa käytettiin lihasteippaustekniikkaa erector spinae- lihaksen päälle sekä fasciatekniikkaa kaula- ja rinta-rangan ylimenoalueen päälle hartialinjan suuntaisesti ja se laitettiin kaikille samalla tavalla.
Teipattavan ryhmän VAS- arvoissa ei ollut suurta eroa kontrolliryhmään verrattuna. Teipattavassa ryhmässä arvo laski eli kiputuntemus lieventyi viidellä tutkittavalla ja kontrolliryhmässä neljällä. VAS- arvojen yhteispistemäärää tarkasteltaessa ero ryhmien välillä oli selkeämpi. Kipupainemittarilla saatiin myös vastaavan suuntainen ero ryhmien välille. Tutkittavien subjektiivinen kokemus teipistä oli myös positiivinen.
Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kinesioteippauksella on mahdollista lievittää niska-hartiaseudun jännityskipua.