Ruumiinkuvan kokemus nuoren naisen elämässä 2000-luvulla : Fenomenologinen tapaustutkimus
Hyvärinen, Sanna (2012)
Hyvärinen, Sanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217781
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tehtävänä on hahmottaa nuoren suomalaisen naisen ruumiinkuvaa sen merkittävyyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden osalta. Ruumiinkuvan merkittävyyden ja ruumiinkuvaan vaikuttavien tekijöiden hahmottamisen tarkoituksena on, että sen myötä voitaisiin löytää kasvatuksellisia keinoja ruumiinkuvan vahvistamiseen ja tukemiseen. Ruumiinkuva näyttelee yhä korostuvaa osaa ulkonäkö- ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa.
Opinnäytetyöni tieteellinen perusta löytyy fenomenologiasta. Fenomenologian perusajatukseen kuuluu kokemuksellisuus ihmisen olemisen perusmuotona. Ihminen ei synny kokemustensa kanssa, vaan ne muovautuvat kanssakäymisessä ympäristön kanssa. Koska ihminen on luonnoltaan yhteisöllinen, näitä kokemuksia tutkimalla on mahdollista löytää jotain yleispätevää koko yhteisön elämänpiiristä jossa tutkittava yksilö elää. Opinnäytetyöni toteutustapa on teemahaastattelu ja fenomenologinen analyysi.
Haastattelulle tekemäni analyysin perusteella henkilö kokee voimakkaasti paitsi median, erityisesti sosiaalisen median painostavan/ohjaavan tietyntyyppiseen ruumiinkuvaan. Hän kokee itsetuntonsa ja ruumiinkuvansa olevan parantunut, vaikka ei koe sen vieläkään olevan niin hyvä kuin se voisi olla. Hänen Itsetuntonsa ja ruumiinkuvansa ovat kokeneet trauman teini-iässä, josta jääneitä jälkiä hän parantelee osittain yhä. Eniten hän kokee epävarmuutta ruumiinkuvastaan vaateostoksilla ja median, erityisesti sosiaalisen median äärellä. Epävarmuutta herättää suurimmaksi osaksi ruumiinrakenteen naisellisuus, mikä ei vastaa esimerkiksi kaikkien vaatevalmistajien näkemystä naisen vartalosta. Myös ilkeät kommentit kehon muodoista ovat yhä ajankohtaisia, vaikka teiniajat ovat jääneet jo aikaa taakse. Epävarmuus saa haastateltavan vertaamaan itseään muihin. Itsensä muihin vertaaminen ajaa laihdutussuunnitelmiin ja alakuloon.
Analysointivaiheessa korostuvia teemoja olivat liikunta, sosiaalinen media sekä koulukiusaaminen. Pohdintaosassa käsittelen näiden suhdetta toisiinsa, kasvamiseen ja muuhun elämänpiiriin sekä esitän kehitys- ja kehittämismahdollisuuksia näihin liittyen.
Opinnäytetyöni tieteellinen perusta löytyy fenomenologiasta. Fenomenologian perusajatukseen kuuluu kokemuksellisuus ihmisen olemisen perusmuotona. Ihminen ei synny kokemustensa kanssa, vaan ne muovautuvat kanssakäymisessä ympäristön kanssa. Koska ihminen on luonnoltaan yhteisöllinen, näitä kokemuksia tutkimalla on mahdollista löytää jotain yleispätevää koko yhteisön elämänpiiristä jossa tutkittava yksilö elää. Opinnäytetyöni toteutustapa on teemahaastattelu ja fenomenologinen analyysi.
Haastattelulle tekemäni analyysin perusteella henkilö kokee voimakkaasti paitsi median, erityisesti sosiaalisen median painostavan/ohjaavan tietyntyyppiseen ruumiinkuvaan. Hän kokee itsetuntonsa ja ruumiinkuvansa olevan parantunut, vaikka ei koe sen vieläkään olevan niin hyvä kuin se voisi olla. Hänen Itsetuntonsa ja ruumiinkuvansa ovat kokeneet trauman teini-iässä, josta jääneitä jälkiä hän parantelee osittain yhä. Eniten hän kokee epävarmuutta ruumiinkuvastaan vaateostoksilla ja median, erityisesti sosiaalisen median äärellä. Epävarmuutta herättää suurimmaksi osaksi ruumiinrakenteen naisellisuus, mikä ei vastaa esimerkiksi kaikkien vaatevalmistajien näkemystä naisen vartalosta. Myös ilkeät kommentit kehon muodoista ovat yhä ajankohtaisia, vaikka teiniajat ovat jääneet jo aikaa taakse. Epävarmuus saa haastateltavan vertaamaan itseään muihin. Itsensä muihin vertaaminen ajaa laihdutussuunnitelmiin ja alakuloon.
Analysointivaiheessa korostuvia teemoja olivat liikunta, sosiaalinen media sekä koulukiusaaminen. Pohdintaosassa käsittelen näiden suhdetta toisiinsa, kasvamiseen ja muuhun elämänpiiriin sekä esitän kehitys- ja kehittämismahdollisuuksia näihin liittyen.