Fysisk träning som rehabilitering för äldre kranskärlspatienter : En systematisk litteraturstudie
Laine, Susanne (2012)
Laine, Susanne
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217731
Tiivistelmä
Suomessa kaikista kuolemantapauksista sydän- ja verisuonisairauksien osuus on 40 %. Sairastuneiden painopiste on vanhemmissa ikäryhmissä. Naisten ja miesten odotetun eliniän noustessa vanhempien sydänpotilaiden määrä kasvaa. Sepelvaltimotautiin sairastuminen korkeammalla iällä johtaa useasti toimintakyvyn laskuun. Liikunta on tehokas tapa lisätä lihasvoimaa, kestävyyttä sekä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Fyysisesti aktiivisella elämäntavalla voidaan ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia sekä niiden
uusiutumista. Tämän lopputyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, mitä uusin tutkimustieto kertoo liikunnallisesta kuntoutuksesta iäkkään sepelvaltimotautipoti-laan hoidossa ja kuinka harjoittelu tulisi rakentaa. Kirjallisuushaussa käytettiin seuraavia hakukoneita: PubMed, PEDro sekä Cinahl/ebsco. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti 15 tieteellistä artikkelia, jotka täyttivät tutkimuksen sisäänottokriteerit. Tutkimukseen mukaan otettujen tieteellisten artikkeleiden laatu arvioitiin Suomen Fysioterapeuttien laadunarviointi käsikirjan mukaisesti. Viisi tutkimusartikkelia arvioitiin hyvälaatuiseksi ja 10 keskilaatuiseksi. Systemaattinen kirjallisuushaku johti heterogeeniseen tutkimustulokseen. Tutkimusten interventiot vaihtelivat valvottujen kotiharjoitteluohjelmien, sairaalan tai kuntoutuskeskusten harjoitteluohjelmien sekä näiden yhdistelmien välillä. Arvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa liikunnallinen kuntoutus sisälsi kestävyysliikuntaa pyöräilyn tai kävelyn muodossa, voimaharjoittelua tai näiden yhdistelmää. Optimaalisia harjoitteluohjeita ei arvioitujen tutkimusten pohjalta voinut muodostaa. Tutkimukseen valitut tieteelliset artikkelit tukivat yksilöllistä ja kohtuullisella intensiteetillä kuormittavaa liikuntaa. Tulokset viittaavat siihen, että yksilöllisesti rakennettu ja valvottu
liikunnallinen kuntoutus seniori-ikäisillä sepelvaltimotautipotilailla on turvallista ja voi parantaa fyysistä suorituskykyä sekä lisätä fyysistä aktiivisuutta. Hyvälaatuisia satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan kuitenkin vanhempien sepelvaltimotautipotilaiden optimaalisten harjoitteluohjeiden määrittelemiseksi.
uusiutumista. Tämän lopputyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, mitä uusin tutkimustieto kertoo liikunnallisesta kuntoutuksesta iäkkään sepelvaltimotautipoti-laan hoidossa ja kuinka harjoittelu tulisi rakentaa. Kirjallisuushaussa käytettiin seuraavia hakukoneita: PubMed, PEDro sekä Cinahl/ebsco. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti 15 tieteellistä artikkelia, jotka täyttivät tutkimuksen sisäänottokriteerit. Tutkimukseen mukaan otettujen tieteellisten artikkeleiden laatu arvioitiin Suomen Fysioterapeuttien laadunarviointi käsikirjan mukaisesti. Viisi tutkimusartikkelia arvioitiin hyvälaatuiseksi ja 10 keskilaatuiseksi. Systemaattinen kirjallisuushaku johti heterogeeniseen tutkimustulokseen. Tutkimusten interventiot vaihtelivat valvottujen kotiharjoitteluohjelmien, sairaalan tai kuntoutuskeskusten harjoitteluohjelmien sekä näiden yhdistelmien välillä. Arvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa liikunnallinen kuntoutus sisälsi kestävyysliikuntaa pyöräilyn tai kävelyn muodossa, voimaharjoittelua tai näiden yhdistelmää. Optimaalisia harjoitteluohjeita ei arvioitujen tutkimusten pohjalta voinut muodostaa. Tutkimukseen valitut tieteelliset artikkelit tukivat yksilöllistä ja kohtuullisella intensiteetillä kuormittavaa liikuntaa. Tulokset viittaavat siihen, että yksilöllisesti rakennettu ja valvottu
liikunnallinen kuntoutus seniori-ikäisillä sepelvaltimotautipotilailla on turvallista ja voi parantaa fyysistä suorituskykyä sekä lisätä fyysistä aktiivisuutta. Hyvälaatuisia satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan kuitenkin vanhempien sepelvaltimotautipotilaiden optimaalisten harjoitteluohjeiden määrittelemiseksi.