ORTOGERIATRISEN OSASTON KUNTOUTUSTOIMINNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMINEN : Moniammatillisen henkilökunnan näkökulma
Sirén, Päivi; Heikkinen, Kiste (2012)
Sirén, Päivi
Heikkinen, Kiste
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012113017523
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Hatanpään sairaalan osasto A3:n moniammatillisen henkilökunnan käsityksiä yksikön tämänhetkisen kuntoutustoiminnan tilasta ja tuoda esille henkilökunnan ajatuksia sen kehittämisestä. Saatuja tuloksia on jatkossa mahdollisuus käyttää osastotyön toimintaa suunniteltaessa. Taustalla vaikutti vuodenvaihteessa 2010–2011 tapahtunut profiilimuutos ortopedisestä osastosta kuntoutuspainotteiseksi ortogeriatriseksi osastoksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin avoimin kysymyksin kyselylomakkeilla. Analysointi suoritettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Toimeksiantajana oli Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan osasto A3.
Opinnäytetyötulosaineisto oli kysymysten laajuuden vuoksi runsas. Kuntoutustoiminnan nykytilaa vahvistavana nähtiin muun muassa motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Keskeisimmät haasteetkin löytyivät henkilökunnan asenteista ja osaamisesta. Esimerkiksi potilaan hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien suunnitelmien koettiin viivästyvän ja moniammatillisuuden hyödyntämisessä todettiin puutteita. Kehittämisajatukset olivat realistisia ja toteutettavissa olevia. Asiakaslähtöisyyden kehittämisen edellytyksenä pidettiin työympäristöön sijoittuvaa koulutusta. Moniammatillisuutta potilaan toimintakyvyn arvioinnissa ehdotettiin kehitettävän muun muassa eri ammattiryhmien välistä arvostusta ja vuorovaikutusta lisäämällä. Kuntoutussuunnitelman käyttöönoton ja siten kuntoutuksen jatkuvuuden takaamiseksi esitettiin helposti seurattavaa ja jatkokuntoutuksessa hyödynnettävää, huolellisesti kirjattua kuntoutussuunnitelmaa, josta olisi dokumentti myös potilaalla. Jatkohoitoon siirryttäessä huomiota toivottiin kiinnitettävän muun muassa suullisen informaation tärkeyteen silloin, kun ollaan yhteydessä niin omaisten kuin kotihoidon henkilöstön kanssa.
Jatkotutkimusaiheina olisi mielenkiintoista selvittää asiaa potilasnäkökulmasta sekä tehdä sama kysely henkilökunnalle parin vuoden päästä tuloksia verraten.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin avoimin kysymyksin kyselylomakkeilla. Analysointi suoritettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Toimeksiantajana oli Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan osasto A3.
Opinnäytetyötulosaineisto oli kysymysten laajuuden vuoksi runsas. Kuntoutustoiminnan nykytilaa vahvistavana nähtiin muun muassa motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Keskeisimmät haasteetkin löytyivät henkilökunnan asenteista ja osaamisesta. Esimerkiksi potilaan hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien suunnitelmien koettiin viivästyvän ja moniammatillisuuden hyödyntämisessä todettiin puutteita. Kehittämisajatukset olivat realistisia ja toteutettavissa olevia. Asiakaslähtöisyyden kehittämisen edellytyksenä pidettiin työympäristöön sijoittuvaa koulutusta. Moniammatillisuutta potilaan toimintakyvyn arvioinnissa ehdotettiin kehitettävän muun muassa eri ammattiryhmien välistä arvostusta ja vuorovaikutusta lisäämällä. Kuntoutussuunnitelman käyttöönoton ja siten kuntoutuksen jatkuvuuden takaamiseksi esitettiin helposti seurattavaa ja jatkokuntoutuksessa hyödynnettävää, huolellisesti kirjattua kuntoutussuunnitelmaa, josta olisi dokumentti myös potilaalla. Jatkohoitoon siirryttäessä huomiota toivottiin kiinnitettävän muun muassa suullisen informaation tärkeyteen silloin, kun ollaan yhteydessä niin omaisten kuin kotihoidon henkilöstön kanssa.
Jatkotutkimusaiheina olisi mielenkiintoista selvittää asiaa potilasnäkökulmasta sekä tehdä sama kysely henkilökunnalle parin vuoden päästä tuloksia verraten.