Lastentarhanopettajien kokemuksia lastensuojelullisen huolen heräämisestä ja siihen puuttumisesta
Gumpler, Hanna; Harvala, Mirva (2012)
Gumpler, Hanna
Harvala, Mirva
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917408
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla lastentarhanopettajien kokemuksia lastensuojelullisen huolen heräämisestä ja siihen puuttumisesta. Tavoitteenamme on kuvailla erilaisia tapoja toimia näissä tilanteissa ja madaltaa työntekijöiden kynnystä puuttua huolta herättäviin asioihin. Tämän johdosta alan ammattilaiset voivat saada uusia näkökulmia siihen, miten vaikeissa tilanteissa voidaan toimia.
Opinnäytetyömme tietoperusta muodostuu neljästä aiheesta, joita ovat varhaiskasvatus päiväkodissa, lastensuojelullisen huolen herääminen, varhainen puuttuminen ja huolen puheeksiottaminen. Olemme perehtyneet näihin tutkimuksessamme kirjallisuuden avulla. Teoreettisen osan tarkoituksena on esitellä varhaisen puuttumisen prosessi huolen heräämisestä huolen puheeksiottamiseen.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelimme neljää lastentarhanopettajaa yksilöhaastattelussa keväällä 2012. Analysoimme saamamme aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Lastensuojelullinen huoli lapsesta ilmenee päiväkodissa usein lapsen ulkoisesta olemuksesta, lapsen käytöksestä tai vanhempien käytöksestä. Lastentarhanopettajat arvioivat oman kokemuksensa pohjalta kuinka vakava tilanne on ja täytyykö tilanteeseen puuttua. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lastentarhanopettajat puuttuvat pieniinkin asioihin. Keskustelu vanhempien ja työtiimin kanssa on ensimmäinen huoleen puuttumisen tapa. Huolen herätessä on tärkeää toimiva keskusteluyhteys niin vanhempien kuin työtovereiden kanssa. Asioita on hyvä pohtia useamman ammattilaisen voimin, jotta varmistetaan huolen olevan aiheellinen.
Tutkimuksessa tuli esille kokemuksia siitä, että huoleen puuttumista voidaan edistää monin keinoin, mutta myös monet asiat vaikeuttavat sitä. Toimiva kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa, avoin keskusteluyhteys työtiimin kanssa ja työtä tukevat lisäkoulutukset ovat tärkeitä päiväkotimaailmassa nykypäivänä. Nämä ovat perustaa siihen, että huolen herätessä ja huoleen puututtaessa asiat toimivat mahdollisimman selkeästi ja jokaiselle osapuolelle parhaalla mahdollisella tavalla.
Opinnäytetyömme tietoperusta muodostuu neljästä aiheesta, joita ovat varhaiskasvatus päiväkodissa, lastensuojelullisen huolen herääminen, varhainen puuttuminen ja huolen puheeksiottaminen. Olemme perehtyneet näihin tutkimuksessamme kirjallisuuden avulla. Teoreettisen osan tarkoituksena on esitellä varhaisen puuttumisen prosessi huolen heräämisestä huolen puheeksiottamiseen.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelimme neljää lastentarhanopettajaa yksilöhaastattelussa keväällä 2012. Analysoimme saamamme aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Lastensuojelullinen huoli lapsesta ilmenee päiväkodissa usein lapsen ulkoisesta olemuksesta, lapsen käytöksestä tai vanhempien käytöksestä. Lastentarhanopettajat arvioivat oman kokemuksensa pohjalta kuinka vakava tilanne on ja täytyykö tilanteeseen puuttua. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lastentarhanopettajat puuttuvat pieniinkin asioihin. Keskustelu vanhempien ja työtiimin kanssa on ensimmäinen huoleen puuttumisen tapa. Huolen herätessä on tärkeää toimiva keskusteluyhteys niin vanhempien kuin työtovereiden kanssa. Asioita on hyvä pohtia useamman ammattilaisen voimin, jotta varmistetaan huolen olevan aiheellinen.
Tutkimuksessa tuli esille kokemuksia siitä, että huoleen puuttumista voidaan edistää monin keinoin, mutta myös monet asiat vaikeuttavat sitä. Toimiva kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa, avoin keskusteluyhteys työtiimin kanssa ja työtä tukevat lisäkoulutukset ovat tärkeitä päiväkotimaailmassa nykypäivänä. Nämä ovat perustaa siihen, että huolen herätessä ja huoleen puututtaessa asiat toimivat mahdollisimman selkeästi ja jokaiselle osapuolelle parhaalla mahdollisella tavalla.