Nukkumisergonomia : Tyynyjen ja patjojen vaikutukset nukkujan fyysisiin tuntemuksiin
Kinnunen, Helianna; Humaloja, Annemari (2012)
Kinnunen, Helianna
Humaloja, Annemari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917337
Tiivistelmä
Hyvä nukkumisergonomia, eli anatominen nukkumisasento ja oikealla tavalla tukevat patja ja tyyny, pitää kehon optimaalisessa asennossa nukkumisen aikana. Ergonomisen nukkumisasennon ylläpitäminen on tärkeää, jotta kudokset palautuvat tehokkaasti päiväaikaisesta rasituksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa, minkälaisilla patjoilla ja tyynyillä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta nukkuivat, minkälaisia nukkumisasennot olivat ja minkälaisia fyysisiä tuntemuksia patjat ja tyynyt aiheuttivat. Nukkumisergonomian selvittämisessä keskityttiin patjoihin, tyynyihin, nukkumisasentoihin ja tuntemuksiin herätessä. Menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin verkkokyselynä e-lomakkeella.
Merkittävästi yleisin nukahtamis- ja heräämisasento oli kylkimakuu. Hieman yli puolet vastaajista myös nukahti ja heräsi samassa asennossa, joista yleisin oli kylkimakuu. Lähes puolet kyselyyn vastanneista nukkui 1–5 vuotta vanhalla patjalla, ja suurimmalla osalla vastaajista oli joustinpatja. Hieman alle puolet vastanneista nukkui 1¬–3 vuotta vanhalla tyynyllä, ja suurimmalla osalla vastaajista oli tavallinen kuitutäytetyyny. Keskimääräisesti eniten selkäkipuja herätessä oli alle 1–10 vuotta vanhalla vaahtomuovipatjalla nukkuvilla ja vähiten 11–19 vuotta vanhalla vaahtomuovipatjalla nukkuvilla. Keskimääräisesti eniten niska-hartiaseudun kipuja ja päänsärkyä herätessä oli 4–9 vuotta vanhalla tai vanhemmalla muotoillulla vaahtotyynyllä nukkuneilla. Keskimääräisesti vähiten niska-hartiaseudun kipuja oli alle 1–3 vuotta vanhalla muotoillulla kehon lämmön mukaan muotoutuvalla tyynyllä nukkuneilla ja vähiten päänsärkyä oli 4–5 vuotta vanhalla muotoillulla kehon lämmön mukaan muotoutuvalla tyynyllä nukkuneilla.
Pääosin vastaajien patjat ja tyynyt olivat i’iltään uusia ja hyväkuntoisia. Lisäksi suurin osa vastaajista oli alle 36-vuotiaita. Mahdollisesti näistä syistä johtuen vastaajilla ei ollut merkittäviä selkä- ja niska-hartiaseudun kipuja eikä päänsärkyä. Patjojen ja tyynyjen mallilla oli kuitenkin vaikutusta siihen, kuinka levollisesti vastaajat nukkuivat ja miten he kokivat patjojen ja tyynyjen tukeneen kehoa. Aihetta jatkossa tutkittaessa vastaajien taustatiedot tulee selvittää perusteellisesti, jotta voidaan paremmin tietää, johtuvatko löydökset patjan ja tyynyn ominaisuuksista vai muista tekijöistä. Eri ammattiryhmien tietämystä nukkumisergonomian merkityksestä tulee tutkia, jotta nukkumisergonomiaa voidaan heidän kauttaan tuoda tarpeen mukaan ihmisten tietoisuuteen.
Merkittävästi yleisin nukahtamis- ja heräämisasento oli kylkimakuu. Hieman yli puolet vastaajista myös nukahti ja heräsi samassa asennossa, joista yleisin oli kylkimakuu. Lähes puolet kyselyyn vastanneista nukkui 1–5 vuotta vanhalla patjalla, ja suurimmalla osalla vastaajista oli joustinpatja. Hieman alle puolet vastanneista nukkui 1¬–3 vuotta vanhalla tyynyllä, ja suurimmalla osalla vastaajista oli tavallinen kuitutäytetyyny. Keskimääräisesti eniten selkäkipuja herätessä oli alle 1–10 vuotta vanhalla vaahtomuovipatjalla nukkuvilla ja vähiten 11–19 vuotta vanhalla vaahtomuovipatjalla nukkuvilla. Keskimääräisesti eniten niska-hartiaseudun kipuja ja päänsärkyä herätessä oli 4–9 vuotta vanhalla tai vanhemmalla muotoillulla vaahtotyynyllä nukkuneilla. Keskimääräisesti vähiten niska-hartiaseudun kipuja oli alle 1–3 vuotta vanhalla muotoillulla kehon lämmön mukaan muotoutuvalla tyynyllä nukkuneilla ja vähiten päänsärkyä oli 4–5 vuotta vanhalla muotoillulla kehon lämmön mukaan muotoutuvalla tyynyllä nukkuneilla.
Pääosin vastaajien patjat ja tyynyt olivat i’iltään uusia ja hyväkuntoisia. Lisäksi suurin osa vastaajista oli alle 36-vuotiaita. Mahdollisesti näistä syistä johtuen vastaajilla ei ollut merkittäviä selkä- ja niska-hartiaseudun kipuja eikä päänsärkyä. Patjojen ja tyynyjen mallilla oli kuitenkin vaikutusta siihen, kuinka levollisesti vastaajat nukkuivat ja miten he kokivat patjojen ja tyynyjen tukeneen kehoa. Aihetta jatkossa tutkittaessa vastaajien taustatiedot tulee selvittää perusteellisesti, jotta voidaan paremmin tietää, johtuvatko löydökset patjan ja tyynyn ominaisuuksista vai muista tekijöistä. Eri ammattiryhmien tietämystä nukkumisergonomian merkityksestä tulee tutkia, jotta nukkumisergonomiaa voidaan heidän kauttaan tuoda tarpeen mukaan ihmisten tietoisuuteen.