Glutationireduktaasigeenin vaikutus hiirten ahdistuskäyttäytymiseen
Kärkkäinen, Sanna (2012)
Kärkkäinen, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917295
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Iiris Hovatan tutkimusryhmässä, joka toimii osana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan molekyylineurologian tutkimusohjelmaa. Ryhmä tutkii ahdistuneisuuteen liittyviä geenejä ja niiden vaikutusta erilaisissa ahdistunei-suushäiriöissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää glutationireduktaasigeenin (Gsr) vaikutusta ahdistuneisuuskäyttäytymiseen käyttäen geenimuunneltua hiirimallia. Lisäksi tutkittiin stressin vaikutusta fenotyyppiin.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat psykiatrisia häiriöitä, joissa ahdistuneisuus on kokonaisval-taista ja haittaa normaalia elämää. Ne ilmenevät usein muiden mielenterveyden sairauksien rinnalla. Oireita voidaan lievittää, mutta vain osa potilaista hyötyy lääkehoidosta tai terapiasta. Ahdistuneisuushäiriöissä on kyse sekä geenien että ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Aiemmissa tutkimuksissa ahdistuneisuuteen on voitu liittää useita geenejä. Gsr-geenin vaikutusta ahdistukseen on tutkittu lähinnä Iiris Hovatan tutkimusryhmässä ja vahvin näyttö on hiirimalleista. Tässä työssä käytettiin Gsr-geenin suhteen poistogeenisen hiirilinjan heterotsygootteja ja villityypin eläimiä. Eläimillä tutkittiin ahdistuneisuuskäyttäytymistä avokenttä- ja valoisa-pimeä laatikko-testillä. Testeissä tutkittiin myös stressin vaikutusta käyttäytymiseen. Lisäksi tutkittiin eläinten pelkoehdollistumista ja ehdollistumisen purkautumista.
Tuloksista genotyyppien välillä näkyi selkeä suunta, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Oletuksesta poiketen heterotsygootit eläimet liikkuivat vähemmän ja vaikuttivat ahdistuneemmilta. Tulosten hajonta vaikutti tilastollisen eron merkittävyyteen. Pelkoehdollistuminen ja pelkoehdollistumisen purkaminen olisi hyvä toistaa erillisenä kokeena, jolloin aikaisemmat käytöskokeet ja stressi eivät vaikuttaisi tuloksiin. Saatujen tulosten perusteella Gsr-geenillä ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta hiirten ahdistuneisuuskäyttäytymiseen
Ahdistuneisuushäiriöt ovat psykiatrisia häiriöitä, joissa ahdistuneisuus on kokonaisval-taista ja haittaa normaalia elämää. Ne ilmenevät usein muiden mielenterveyden sairauksien rinnalla. Oireita voidaan lievittää, mutta vain osa potilaista hyötyy lääkehoidosta tai terapiasta. Ahdistuneisuushäiriöissä on kyse sekä geenien että ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Aiemmissa tutkimuksissa ahdistuneisuuteen on voitu liittää useita geenejä. Gsr-geenin vaikutusta ahdistukseen on tutkittu lähinnä Iiris Hovatan tutkimusryhmässä ja vahvin näyttö on hiirimalleista. Tässä työssä käytettiin Gsr-geenin suhteen poistogeenisen hiirilinjan heterotsygootteja ja villityypin eläimiä. Eläimillä tutkittiin ahdistuneisuuskäyttäytymistä avokenttä- ja valoisa-pimeä laatikko-testillä. Testeissä tutkittiin myös stressin vaikutusta käyttäytymiseen. Lisäksi tutkittiin eläinten pelkoehdollistumista ja ehdollistumisen purkautumista.
Tuloksista genotyyppien välillä näkyi selkeä suunta, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Oletuksesta poiketen heterotsygootit eläimet liikkuivat vähemmän ja vaikuttivat ahdistuneemmilta. Tulosten hajonta vaikutti tilastollisen eron merkittävyyteen. Pelkoehdollistuminen ja pelkoehdollistumisen purkaminen olisi hyvä toistaa erillisenä kokeena, jolloin aikaisemmat käytöskokeet ja stressi eivät vaikuttaisi tuloksiin. Saatujen tulosten perusteella Gsr-geenillä ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta hiirten ahdistuneisuuskäyttäytymiseen